Iisoppi
(Hyssopus officinalis) kuuluu sata päivää kukkiviin kasveihin. Kukkien makea, hieman humalaa muistuttava tuoksu vetää
puoleensa kimalaisia, mutta karkottaa kaaliperhosia.
Iisoppi kukkii heinäkuulta lumentuloon |
Kasvupaikan suhteen kasvi on vaatimaton, mutta aurinkoa
se vaatii. Iisopin talvenkestävyys on melko hyvä ja ainakin viinijärveläisten ystäviemme hiekkaisessa pihassa se on pärjännyt vuosia.
Linné
antoi iisopille lajinimen officinalis, lääkkeenä
käytetty. Sama lajinimi on lukuisilla muilla vanhoilla rohdoskasveilla, esimerkiksi salvialla ja kehäkukalla.
Tuoreena sippuan iisoppia salaattiin, johon kukat tuovat kivasti väriä, mutta teessä tämä kasvi on parhaimmillaan. Meillä litkitään seurustelujuomana iisoppi-minttu-teetä, jossa on kahdeksan osaa iisoppia ja yksi osa nimeämätöntä minttua.
Elias
Lönnrot kertoo, että
iisoppia ”laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintavaivoissa, kuin
myös korlausvedeksi kurkkuvioissa”. Olen onnistunut
torppaamaan useamman alkavan flunssan rutkuttamalla pari pannullista teetä,
jossa on iisoppia, minttua ja ajuruohoa (esimerkiksi timjamia).
Hienoa lukea oman alani juttuja...
VastaaPoistaLAita aina latinalainen koko nimi kasviesittelyyn. Se on kansainvälinen ja eri kielialueilla asuvat lpytävät latinal. mukaan kasvin omalla kielellään ja murteellaan. Jopa Suomessa on eri alueilla eri nimiä samalle kasville..
Kasvien kylvöön j ahoitoon voi laittaa linkiksi kuun vaikutusta. ks. http://www.ylakuu.com/suomi/
Monet luonnonmukaisen viljelyn kannattajat arvostavat sitä kovin.
Kiitos vinkistä, Karppa, lisään täst'edes latinankieliset nimet. Kuun kierto on kiinnostava ja kiistelty asia. Mutta jos kuun kierto vaikuttaa veden liikkeisiin valtamerissä, niin miksipä sillä ei olisi vaikutusta myös kasvien vesitalouteen.
Poista