Kohopenkin pohjalle voi laittaa isojakin puita |
Ympäristöään korkeampana kohopenkki lämpenee nopeasti. Lisää lämpöä tuovat maatuvat ainekset samaan tapaan kuin kompostissa.
Kohopenkki rakennetaan esimerkiksi seuraavasti:
- Tee pohjois-eteläsuuntainen 20-40 cm syvä kaivanto, joka on 1,2-1,8 m leveä ja sopivan pituinen. Oma iso kohopenkkini on kuusimetrinen. Kaivanto voi olla myös pyöreä tai neliskulmainen. Ota ruohotuppaat ja multamaa erilleen.
- Laita kaivantoon puita niin että ne muodostavat harjun penkin keskelle. Puuaines voi olla risua, oksaa tai vaikka jykevää pölliä. Omien kohopenkkieni pohjalla lahoavat ne suuret pöllit, joita en saanut kirveellä halki. Puuaines lahoaa ja lämmittää kohopenkin kasvien juuristoa. Mitä isompia puita, sitä useamman vuoden lämmitysvaikutus kestää.
- Puuaineksen päälle laitetaan ruohotuppaat väärin päin ja/tai puunlehtiä. Tämän kerroksen tarkoitus on estää multaa valumasta alimpaan kerrokseen.
- Lehtikerroksen päälle laitetaan 5-10 cm:n kerros puoliksi palanutta kompostia tai hevosenlantaa.
- Ylimmäksi tulee 20-30 cm:n kerros multaa.
Pöllien päälle risuja, sitten lehtiä |
Kohopenkki on lämmin ja ilmava kasvupaikka. Ensimmäisinä vuosina siihen sopivat paljon ravinteita vaativat kasvit kuten kurpitsat, kurkku, maissi, tomaatti ja kaalit.
Käytän omissa kohopenkeissäni ruohokatetta, jolla on useita etuja. Ruohokate tukahduttaa rikkaruohot, vähentää kosteuden haihtumista ja luovuttaa kasveille ravinteita. Sen alla on aktiivinen pieneliöstö, joka parantaa maan rakennetta ja tuottaa hiilidioksidia.
Satoisuudeltaan kohopenkki on omaa luokkaansa. Kesällä 2013 kahdentoista neliön kohopenkkini antoi satoa yli 90 kiloa. Toki kurpitsat rönsyilivät laitojen yli, mutta silti neliösato oli luokkaa viisi kiloa.
Lisää tietoa kohopenkistä esimerkiksi Yhteishyvän sivuilla.