tiistai 28. tammikuuta 2014

Tuoretta kesäkurpitsaa tammikuussa

Kesäkurpitsoiden säilyvyyskoe sujuu odotusten mukaan. Säilytyspaikkana on keittiön ikkunanlauta, jolla lämpötila on pakkassäillä lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä astetta. Ilman suhteellinen kosteus on 50%:n luokkaa. Hyvin säilyvät.

Rondini on elokuussa vihreä, tammikuussa keltainen
Tuleentuneiden kesäkurpitsoiden kuori on kova ja vihreillä väri on muuttunut oranssiksi. Tuleentumaton puolitoistakiloinen Stiato d'Italia tuntui hieman kimmoisalta, joten raastoin sen toissapäivänä sämpylätaikinaan. Priimakuntoinen yksilö, tuli hyvät leivät. Tuleentumaton, pienehkö Tondo Chiaro di Nizza odottaa vastaista käyttöä. Tuleentumattominakin siis näyttävät säilyvän vähintään neljä kuukautta.

Kokeilin kesällä kesäkurpitsoiden kontrolloitua pölyttämistä. Eilen otin siemenet Drakoshasta ja appelsiininkokoisesta Rondinista ja laitoin kuivumaan jääkaapin päälle. Drakosha oli pölyttynyt epätasaisesti, mutta molemmista irtosi yli sata siementä.

Kesällä nähdään, onnistuiko pölytys ja tuleeko Drakoshasta Drakoshaa, Rondinista Rondinia.

Hedelmälihaa sain sen verran, että saatoin improvisoida sosekeiton. Sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa, mausteeksi timjamia, kynteliä, soijakastiketta ja suolaa, ja kruunuksi puoli purkkia kaurakermaa.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Ruutuviljelyn käytäntöä

Terveisiä palstalta. Kolmas tammikuuta käänsin puoli aaria tulevaa kurpitsamaata.

Ruutuviljelystä kertyi menneeltä kesältä jonkin verran kokemusta. Kokeilussa oli sipuli, porkkana, mangoldi, nauris, punajuuri, keräsalaatti, kyssäkaali, lanttu, palsternakka, pensaspapu. Lehtikaali-kurttukaali-purjo-selleri -lohko oli lähempänä seka- kuin ruutuviljelyä. Perunat laitoin perinteisesti vakoihin, härkäpavun ja kesäkyntelin kylvin miltei ruutuviljelymenetelmällä.

Keltasipulin (Allium cepa) taimiväli 15 cm ja vuorottelu palsternakan (Pastinaca sativa) kanssa toimi. Salottisipuli ei menestynyt yhtä hyvin. Palsternakat eivät olleet vielä kovin suuria, kun jo myyrä alkoi koota niistä talvivarastoaan. Sekä sipulia että palsternakkaa sain neljättä kiloa. Tilaa niillä oli ehkä neljä neliötä.

Hitaasti itävän porkkanan (Daucus carota) kylvin 7,5 cm välein. Ongelmaksi muodostuivat heinät, jotka nousivat pintaan ennen porkkanaa ja pääsivät rehottamaan porkkanamaalla. Ongelmaa olisi voinut helpottaa rikkaruohojen liekittäminen ennen porkkanan nousemista pintaan, mutta eihän minulla ole liekinheitintä. Pienten välien vuoksi heiniä oli vaikea myöhemmin kitkeä. Toinen ongelma oli harventaminen: ei ole yksinkertaista harventaa kolmesta minitaimesta kahta pois. Kolmas ongelma oli myyrät, jotka ilmestyivät loppukesällä apajille. Satoa noin neljältä neliöltä tuli 5,4 kiloa.

Ensi kesänä en laita porkkanaa ruutuihin, vaan riveihin, jolloin rikkaruohoja ja harvennusta on helpompi hallita. Kylvän luultavasti vain kesälajikkeita, jotta ehdin korjata sadon ennen myyrää.

Ruotimangoldi (Beta vulgaris var. flavescens) toimi ruutuviljelyssä erinomaisesti. Kylvin 15 cm:n taimiväleillä 20 ruutua eli 1,8 neliötä, jolta sain melkein 19 kiloa mangoldia.

Toimivia olivat myös punajuurikas (Beta vulgaris var. conditiva) 10 cm:n väleillä ja lanttu (Brassica napus) 15 cm:n väleillä. Tuttavani kertoi kylväneensä lanttua 20 cm:n väleillä, jotka olivat hänen kasvimaallaan liian pieniä, sillä lantuista kasvoi nelikiloisia jättiläisiä. Oma lanttusatoni 1,8 neliön alalta oli noin 12 kiloa. Punajuurikas tuotti 9 kiloa. Kesäkuun 18. päivän kylvö ei antanut juuri mitään.

Kesäkuun 18. kylvetty nauris (Brassica rapa var. rapa) kasvatti hyvin lehteä, vaikka lehtokotilot vähän sitä hieman piinasivatkin. Sato jäi viiteen kiloon reilun parin neliön alalta. Kymmenen sentin välit olivat ehkä aavistuksen ahtaat. Harvennus olisi pitänyt hoitaa tarkemmin.

Keräsalaatin (Lactuca sativa) vanhat siemenet itivät mitenkuten, mutta muutaman kerän sain pöytään.

Pensaspapua (Phaseolus vulgaris var. nana) kylvin paririviin muun muassa hurjasti kasvavan mangoldipenkin laidoille. Satoa tuli kahdesta 6-metrisestä paririvistä viitisen kiloa. Ahdasta oli, ja syksyllä varsinkin silloin, kun käytin öisin harsoa, home vaivasi jonkin verran. Ensi kesänä kylvän pensaspavut ilmavammin.

Kyssäkaalin (Brassica oleracea var. gongylodes) Superschmeltz -lajike ei nimestään huolimatta ollut satomenestys, mutta maku oli hirveän hyvä.

Kolmivuotias ja Half Tall -lehtikaali
Sekaviljelmässä lehtikaalit (Brassica oleracea var. sabellica) pärjäsivät parhaiten. Half Tall -lajikkeen pensaat varttuivat metrisiksi.

Omasta siemenestä otettu härkäpapu (Vicia faba) ei itänyt kovin hyvin ja sato jäi vaatimattomaksi. Taimikohtainen sato oli kyllä hyvä, mutta koska maa oli pehmeä, taimet tahtoivat kaatuilla. Savimaassa kasvi pysyisi paremmin pystyssä. Taimiväli oli (teoriassa) kymmenen sentin luokkaa, riviväli 15-20 cm.

Kesäkynteli (Satureja hortensis) kasvoi erinomaisesti pensaspapurivien välissä rivivälillä 15 cm. Ainoa ongelma oli sade, joka sotki kynteleiden alalehtiä.

Yhteenveto: Aion jatkaa punajuuren, nauriin, lantun, mangoldin, palsternakan, kyssäkaalin ja sipulin ruutuviljelyä. Porkkanassa palaan riveihin. Härkäpavun kylvän tiheisiin riveihin vastakin, mutta pensaspavun kylvän suuremmilla väleillä. Yhteensä palstan noin 65 neliöltä tuli satoa sata kiloa.