tag:blogger.com,1999:blog-8575775620815047502024-03-06T10:48:47.297+02:00Kasvimaa kaupungissaKirjoituksia hyötykasveista, niiden käytöstä ja viljelystäAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.comBlogger28125tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-31528917083751855022014-04-06T22:17:00.000+03:002014-04-06T22:17:33.508+03:00Tomaatin kasvatus<b>Lajikkeen valinta</b><br />
<br />
Tomaattilajikkeet voidaan jakaa karkeasti kahteen, runkotomaatteihin ja pensastomaatteihin. Olennaisin ero näissä on se, että runkotomaattien lehtihangoista poistetaan niin sanotut <a href="http://kokitjapotit.blogspot.fi/2013/06/tomaatin-kasvatus-varkaiden-poisto.html" target="_blank">varkaat</a>. Pensastomaateista niitä ei tarvitse poistaa.<br />
<br />
Tomaatteja on eri kokoisia, näköisiä, makuisia ja värisiä. Lajikkeiden paljoudesta saa jotakin käsitystä vaikkapa <a href="http://www.siemenkauppa.com/21-tomaatit" target="_blank">Siemenkaupan</a> luettelosta.<br />
<br />
Runkotomaatin tyveen sidotaan löyhä naru ja tomaatin varsi kierrätään myötäpäivään narun ympärille sitä mukaa kun tomaatti kasvaa. Pensastomaatin voi tukea keppiin. Amppelissa kasvatettavaa kirsikkatomaattia ei tarvitse tukea.<br />
<br />
<b>Taimikasvatus </b><br />
<br />
Tomaatit kylvetään 6-8 viikkoa ennen istutusta kasvihuoneeseen tai ulos. Eli jos näihin aikoihin kylvää, saa taimet ulos touko-kesäkuun vaihteessa.<br />
<br />
Siemenet itävät parhaiten yli 20 asteessa. Taimikasvatuksessa valon ja lämpötilan määrän olisi oltava sopiva: liian kylmässä (alle 14 astetta) kukista kehittyy epämuotoisia ja hedelmistä säännöttömiä. Liian lämpimässä ja liian vähässä valossa tomaatti tuottaa vartta ja lehteä kukkien kustannuksella. Sopiva taimikasvatuslämpötila on parinkymmenen paikkeilla, ilman suhteellinen kosteus 60-80 %.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgntd_Ly_j3xg-VQkDpr-kV7p4jMNEsD6nbW20o9qV6x7R9RcViWYk-I5bmr6UwPFBWithH2d8ePGChxe9Vc_4-YhyphenhyphenBNpkNWpYTXJPwmRtQTl4b70gVK1478zWvsFRQKlu8vb4ym6tv2tg/s1600/TomaattiKukka.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgntd_Ly_j3xg-VQkDpr-kV7p4jMNEsD6nbW20o9qV6x7R9RcViWYk-I5bmr6UwPFBWithH2d8ePGChxe9Vc_4-YhyphenhyphenBNpkNWpYTXJPwmRtQTl4b70gVK1478zWvsFRQKlu8vb4ym6tv2tg/s1600/TomaattiKukka.jpg" height="320" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tomaatti kukkii keltaisin kukin</td></tr>
</tbody></table>
Tomaatin taimet pitävät koulimisesta. Taimen voi istuttaa isompaan ruukkuun kerran tai pari ja aina hieman edellistä kasvusyvyyttä syvempään.<br />
<br />
<br />
Istutuskuntoisessa taimessa on 5-6 kukkatertun aiheet. Juuripaakun voi asettaa istutuskuoppaan vaakasuoraan, jotta juuret lämpenevät. Latva kyllä hakeutuu kohti taivasta. Kukkien pölyttymisen voi varmistaa tärisyttämällä taimia.<br />
<br />
<b>Hoito</b><br />
<br />
Tomaatti rakastaa lämpöä, vettä ja ravinteita. Mutta liika on liikaa näissäkin: lämpötilan yläraja on noin 30 astetta eikä taimen sukat saa olla koko ajan märkänä.<br />
<br />
Helteellä yksi taimi tarvitsee helposti kolmekin litraa vettä. Veden tulisi olla seisonutta ja lämmintä, ei kylmää vettä suoraan hanasta. Paras kasteluajankohta on aamu. Näin kasvusto ehtii kuivahtaa yöksi ja harmaahomeen uhka vähenee. Loppukesästä kastelua voi vähentää.<br />
<br />
Hedelmät kehittyvät lehtien yhteyttämistuotteiden turvin ja näistä aineksista suurin osa kulkee vartta alaspäin. Siksi alimman hedelmien alapuolelle ei kannata lehtiä juuri jättää. Lehtiä poistetaan maltilla, korkeintaan 4 kpl viikossa.<br />
<br />
Kukan pölyttymisestä hedelmän kypsymiseen menee vähintään 50 vrk. Eli seitsemää viikkoa ennen kasvukauden loppumista pölyttymättömät kukkatertut voidaan poistaa ja (runko)tomaatti latvoa. Latva katkaistaan kolme lehteä ylimmän jätettävän kukkatertun yläpuolelta.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8nnlDdbOnhNa7kNZRPNJ9pryEgWcTXoWzxpyN7kfRgCixB6XXJCLXASk_I-dXkEzcIxzqj-erAAmQx3TouJZVRMrn2ZYI41B_GfTEQwbvM69cDnAuiX9kdKhAnQmNgI5wZnwejNDUgGU/s1600/IMG_8589.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8nnlDdbOnhNa7kNZRPNJ9pryEgWcTXoWzxpyN7kfRgCixB6XXJCLXASk_I-dXkEzcIxzqj-erAAmQx3TouJZVRMrn2ZYI41B_GfTEQwbvM69cDnAuiX9kdKhAnQmNgI5wZnwejNDUgGU/s1600/IMG_8589.jpg" height="320" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tomaatit lähinnä runkoa kypsyvät ensin</td></tr>
</tbody></table>
Tomaatin ravitsemuksellisesti arvokas punainen väriaine, <a href="http://www.antioksidantit.com/lykopeeni/" target="_blank">lykopeeni</a>, kehittyy parhaiten 20-25 asteen lämpötilassa. Yli 30 asteessa ja alle 10 asteessa väriaineen kehittyminen hidastuu. Suorassa auringonpaisteessa hedelmien lämpötila voi nousta melkein kymmenen astetta ilman lämpötilaa korkeammaksi.<br />
<br />
<b>Sadonkorjuu</b><br />
<br />
Satoa korjataan noin kolme kertaa viikossa. Tomaatit on parasta kerätä mahdollisimman aikaisin aamulla, sillä silloin ne ovat viileimmillään ja niissä on hyvä nestejännitys.<br />
<br />
Säilytyksen optimilämpötila on 13 astetta, optimikosteus 70-80 %. Sopiva jälkikypsytyslämpö on pari astetta korkeampi.<br />
<br />
***<br />
<br />
Lopuksi: Tämä merkintä perustuu lähes puhtaasti kirja- ja nettiviisauteen. Ehkä puolen vuoden päästä on jo raportoitavaksi omia kokemuksia.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-92165360566971588032014-03-20T21:42:00.002+02:002014-03-20T22:05:59.749+02:00Kohopenkin perustaminen<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjovkHv9sIExnbr9pCQSlmdlnOCCbRFE_ZNN9tls17b33IpZjrD9QyX1IgU_I6NOlAFDh0oABczEp4cjMmmRP8CGAhC37B8IGC_COqoL60er7dyV_rHMwrgMJpahA2HcjSn7Mbbb65WJs0/s1600/Kohop_aalku3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjovkHv9sIExnbr9pCQSlmdlnOCCbRFE_ZNN9tls17b33IpZjrD9QyX1IgU_I6NOlAFDh0oABczEp4cjMmmRP8CGAhC37B8IGC_COqoL60er7dyV_rHMwrgMJpahA2HcjSn7Mbbb65WJs0/s1600/Kohop_aalku3.jpg" height="240" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kohopenkin pohjalle voi laittaa isojakin puita</td></tr>
</tbody></table>
Kohopenkin voi perustaa syksyllä tai keväällä. Sen avulla pieneltäkin alalta voi saada suuren sadon.<br />
<br />
Ympäristöään korkeampana kohopenkki lämpenee nopeasti. Lisää lämpöä tuovat maatuvat ainekset samaan tapaan kuin kompostissa.<br />
<br />
Kohopenkki rakennetaan esimerkiksi seuraavasti:<br />
<br />
<ol>
<li>Tee pohjois-eteläsuuntainen 20-40 cm syvä kaivanto, joka on 1,2-1,8 m leveä ja sopivan pituinen. Oma iso kohopenkkini on kuusimetrinen. Kaivanto voi olla myös pyöreä tai neliskulmainen. Ota ruohotuppaat ja multamaa erilleen.</li>
<li>Laita kaivantoon puita niin että ne muodostavat harjun penkin keskelle. Puuaines voi olla risua, oksaa tai vaikka jykevää pölliä. Omien kohopenkkieni pohjalla lahoavat ne suuret pöllit, joita en saanut kirveellä halki. Puuaines lahoaa ja lämmittää kohopenkin kasvien juuristoa. Mitä isompia puita, sitä useamman vuoden lämmitysvaikutus kestää.</li>
<li>Puuaineksen päälle laitetaan ruohotuppaat väärin päin ja/tai puunlehtiä. Tämän kerroksen tarkoitus on estää multaa valumasta alimpaan kerrokseen.</li>
<li>Lehtikerroksen päälle laitetaan 5-10 cm:n kerros puoliksi palanutta kompostia tai hevosenlantaa. </li>
<li>Ylimmäksi tulee 20-30 cm:n kerros multaa.</li>
</ol>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuJB-kvUlPU3r02XvvOvesEW0Yig-u0d39dDCK-z4KbTzt8IC9qV2bc2PVLsV-FCtXTZHGar7AveOnxt0A0haQLIQgL_2xAvhVXCcZSOs-HaB_vXNuA-u_oOzj-vu1RYuNojA_MGrOP2M/s1600/Kohop_alku5.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuJB-kvUlPU3r02XvvOvesEW0Yig-u0d39dDCK-z4KbTzt8IC9qV2bc2PVLsV-FCtXTZHGar7AveOnxt0A0haQLIQgL_2xAvhVXCcZSOs-HaB_vXNuA-u_oOzj-vu1RYuNojA_MGrOP2M/s1600/Kohop_alku5.jpg" height="320" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pöllien päälle risuja, sitten lehtiä</td></tr>
</tbody></table>
Valmis kohopenkki nousee maanpinnasta ehkä vajaan metrin. Laudoista voi rakentaa kohopenkille laidat, jotta multa ei valu penkistä pois. Aikaa myöten kohopenkki painuu.<br />
<br />
Kohopenkki on lämmin ja ilmava kasvupaikka. Ensimmäisinä vuosina siihen sopivat paljon ravinteita vaativat kasvit kuten kurpitsat, kurkku, maissi, tomaatti ja kaalit.<br />
<br />
Käytän omissa kohopenkeissäni ruohokatetta, jolla on useita etuja. Ruohokate tukahduttaa rikkaruohot, vähentää kosteuden haihtumista ja luovuttaa kasveille ravinteita. Sen alla on aktiivinen pieneliöstö, joka parantaa maan rakennetta ja tuottaa hiilidioksidia.<br />
<br />
Satoisuudeltaan kohopenkki on omaa luokkaansa. Kesällä 2013 kahdentoista neliön kohopenkkini antoi satoa yli 90 kiloa. Toki kurpitsat rönsyilivät laitojen yli, mutta silti neliösato oli luokkaa viisi kiloa.<br />
<br />
Lisää tietoa kohopenkistä esimerkiksi <a href="http://www.yhteishyva.fi/koti-ja-puutarha/puutarha-ja-kasvit/kohopenkin-perustaminen/0218010-80943" target="_blank">Yhteishyvän</a> sivuilla. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-75652525885821788462014-01-28T18:11:00.002+02:002014-01-28T18:15:18.797+02:00Tuoretta kesäkurpitsaa tammikuussaKesäkurpitsoiden säilyvyyskoe sujuu odotusten mukaan. Säilytyspaikkana on keittiön ikkunanlauta, jolla lämpötila on pakkassäillä lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä astetta. Ilman suhteellinen kosteus on 50%:n luokkaa. Hyvin säilyvät.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_BOVThGcyFxuuYUJ3QQoXLmqYwxM33weeEIkS0JvWPUkVmennHXNhzjaBi-c42Ul_WLbtNphKObu5k5vHxuLezkut_zMFJ7Zi2z-CzLTs3HWZOLMoicoato-60HHu1LTFk76zIC5nKYs/s1600/IMG_8574.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_BOVThGcyFxuuYUJ3QQoXLmqYwxM33weeEIkS0JvWPUkVmennHXNhzjaBi-c42Ul_WLbtNphKObu5k5vHxuLezkut_zMFJ7Zi2z-CzLTs3HWZOLMoicoato-60HHu1LTFk76zIC5nKYs/s1600/IMG_8574.jpg" height="400" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rondini on elokuussa vihreä, tammikuussa keltainen</td></tr>
</tbody></table>
Tuleentuneiden kesäkurpitsoiden kuori on kova ja vihreillä väri on muuttunut oranssiksi. Tuleentumaton puolitoistakiloinen <i>Stiato d'Italia</i> tuntui hieman kimmoisalta, joten raastoin sen toissapäivänä sämpylätaikinaan. Priimakuntoinen yksilö, tuli hyvät leivät. Tuleentumaton, pienehkö <i>Tondo Chiaro di Nizza</i> odottaa vastaista käyttöä. Tuleentumattominakin siis näyttävät säilyvän vähintään neljä kuukautta.<br />
<br />
Kokeilin kesällä kesäkurpitsoiden kontrolloitua pölyttämistä. Eilen otin siemenet <i>Drakosha</i>sta ja appelsiininkokoisesta <i>Rondini</i>sta ja laitoin kuivumaan jääkaapin päälle. Drakosha oli pölyttynyt epätasaisesti, mutta molemmista irtosi yli sata siementä.<br />
<br />
Kesällä nähdään, onnistuiko pölytys ja tuleeko Drakoshasta Drakoshaa, Rondinista Rondinia. <br />
<br />
Hedelmälihaa sain sen verran, että saatoin improvisoida sosekeiton. Sipulia, valkosipulia ja kesäkurpitsaa, mausteeksi timjamia, kynteliä, soijakastiketta ja suolaa, ja kruunuksi puoli purkkia kaurakermaa. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-49694813300884475582014-01-05T13:01:00.000+02:002014-01-05T20:52:44.419+02:00Ruutuviljelyn käytäntöäTerveisiä palstalta. Kolmas tammikuuta käänsin puoli aaria tulevaa kurpitsamaata.<br />
<br />
Ruutuviljelystä kertyi menneeltä kesältä jonkin verran kokemusta. Kokeilussa oli sipuli, porkkana, mangoldi, nauris, punajuuri, keräsalaatti, kyssäkaali, lanttu, palsternakka, pensaspapu. Lehtikaali-kurttukaali-purjo-selleri -lohko oli lähempänä seka- kuin ruutuviljelyä. Perunat laitoin perinteisesti vakoihin, härkäpavun ja kesäkyntelin kylvin miltei ruutuviljelymenetelmällä. <br />
<br />
<b>Keltasipulin </b><i>(Allium cepa)</i> taimiväli 15 cm ja vuorottelu <b>palsternakan </b><i>(Pastinaca sativa)</i> kanssa toimi. <b>Salottisipuli </b>ei menestynyt yhtä hyvin. Palsternakat eivät olleet vielä kovin suuria, kun jo myyrä alkoi koota niistä talvivarastoaan. Sekä sipulia että palsternakkaa sain neljättä kiloa. Tilaa niillä oli ehkä neljä neliötä.<br />
<br />
Hitaasti itävän <b>porkkanan </b><i>(Daucus carota)</i> kylvin 7,5 cm välein. Ongelmaksi muodostuivat heinät, jotka nousivat pintaan ennen porkkanaa ja pääsivät rehottamaan porkkanamaalla. Ongelmaa olisi voinut helpottaa rikkaruohojen liekittäminen ennen porkkanan nousemista pintaan, mutta eihän minulla ole liekinheitintä. Pienten välien vuoksi heiniä oli vaikea myöhemmin kitkeä. Toinen ongelma oli harventaminen: ei ole yksinkertaista harventaa kolmesta minitaimesta kahta pois. Kolmas ongelma oli myyrät, jotka ilmestyivät loppukesällä apajille. Satoa noin neljältä neliöltä tuli 5,4 kiloa.<br />
<br />
Ensi kesänä en laita porkkanaa ruutuihin, vaan riveihin, jolloin rikkaruohoja ja harvennusta on helpompi hallita. Kylvän luultavasti vain kesälajikkeita, jotta ehdin korjata sadon ennen myyrää.<br />
<br />
<b>Ruotimangoldi</b> <i>(Beta vulgaris</i> var. <i>flavescens)</i> toimi ruutuviljelyssä erinomaisesti. Kylvin 15 cm:n taimiväleillä 20 ruutua eli 1,8 neliötä, jolta sain melkein 19 kiloa mangoldia. <br />
<br />
Toimivia olivat myös <b>punajuurikas</b> <i>(Beta vulgaris</i> var. <i>conditiva)</i> 10 cm:n väleillä ja <b>lanttu</b> <i>(Brassica napus)</i> 15 cm:n väleillä. Tuttavani kertoi kylväneensä lanttua 20 cm:n väleillä, jotka olivat hänen kasvimaallaan liian pieniä, sillä lantuista kasvoi nelikiloisia jättiläisiä. Oma lanttusatoni 1,8 neliön alalta oli noin 12 kiloa. Punajuurikas tuotti 9 kiloa. Kesäkuun 18. päivän kylvö ei antanut juuri mitään.<br />
<br />
Kesäkuun 18. kylvetty <b>nauris</b> <i>(Brassica rapa</i> var. <i>rapa)</i> kasvatti hyvin lehteä, vaikka lehtokotilot vähän sitä hieman piinasivatkin. Sato jäi viiteen kiloon reilun parin neliön alalta. Kymmenen sentin välit olivat ehkä aavistuksen ahtaat. Harvennus olisi pitänyt hoitaa tarkemmin.<br />
<br />
<b>Keräsalaatin</b> <i>(Lactuca sativa)</i> vanhat siemenet itivät mitenkuten, mutta muutaman kerän sain pöytään.<br />
<br />
<b>Pensaspapua</b> <i>(Phaseolus vulgaris</i> var. <i>nana)</i> kylvin paririviin muun muassa hurjasti kasvavan mangoldipenkin laidoille. Satoa tuli kahdesta 6-metrisestä paririvistä viitisen kiloa. Ahdasta oli, ja syksyllä varsinkin silloin, kun käytin öisin harsoa, home vaivasi jonkin verran. Ensi kesänä kylvän pensaspavut ilmavammin.<br />
<br />
<b>Kyssäkaalin</b> <i>(Brassica oleracea </i>var. <i>gongylodes)</i> Superschmeltz -lajike ei nimestään huolimatta ollut satomenestys, mutta maku oli hirveän hyvä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXef3Lx4cQWCSvvhYvJXCbj0nSyCndKxji5vL92U7AHzGf9bESbVNPNEtJILHeba4OjtG2EWE3NNe8jHwrANoBiYoKBVzJ8XhPH45duj4_6K_8Hon-ahWnL071_2g3O4PV94yJlDRy7Ho/s1600/IMG_9032.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXef3Lx4cQWCSvvhYvJXCbj0nSyCndKxji5vL92U7AHzGf9bESbVNPNEtJILHeba4OjtG2EWE3NNe8jHwrANoBiYoKBVzJ8XhPH45duj4_6K_8Hon-ahWnL071_2g3O4PV94yJlDRy7Ho/s320/IMG_9032.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kolmivuotias ja Half Tall -lehtikaali</td></tr>
</tbody></table>
Sekaviljelmässä <b>lehtikaalit</b> <i>(Brassica oleracea </i>var. <i>sabellica)</i> pärjäsivät parhaiten. Half Tall -lajikkeen pensaat varttuivat metrisiksi.<br />
<br />
Omasta siemenestä otettu <b>härkäpapu</b> <i>(Vicia faba)</i> ei itänyt kovin hyvin ja sato jäi vaatimattomaksi. Taimikohtainen sato oli kyllä hyvä, mutta koska maa oli pehmeä, taimet tahtoivat kaatuilla. Savimaassa kasvi pysyisi paremmin pystyssä. Taimiväli oli (teoriassa) kymmenen sentin luokkaa, riviväli 15-20 cm.<br />
<br />
<b>Kesäkynteli</b> <i>(Satureja hortensis)</i> kasvoi erinomaisesti pensaspapurivien välissä rivivälillä 15 cm. Ainoa ongelma oli sade, joka sotki kynteleiden alalehtiä.<br />
<br />
Yhteenveto: Aion jatkaa punajuuren, nauriin, lantun, mangoldin, palsternakan, kyssäkaalin ja sipulin ruutuviljelyä. Porkkanassa palaan riveihin. Härkäpavun kylvän tiheisiin riveihin vastakin, mutta pensaspavun kylvän suuremmilla väleillä. Yhteensä palstan noin 65 neliöltä tuli satoa sata kiloa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-3629465147993342202013-11-14T20:16:00.000+02:002013-11-14T20:16:00.204+02:00Lehtikaali kestää pakkasta<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;"></span></div>
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">
</span></span>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGkY6SgRa4ETQMb8I5jhS9lsbE4wCZyFFC9I-vBJJ54dLaUCuAQgV4G5AM8pHZVTvF3TizxXNZIK3Rk5WE9thBgUYqmtwdOx5Km3ffvXhyphenhyphenkmHRkpMH9qPyZm8eW7AxK77hnzjIUs2uoYQ/s1600/IMG_9025.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGkY6SgRa4ETQMb8I5jhS9lsbE4wCZyFFC9I-vBJJ54dLaUCuAQgV4G5AM8pHZVTvF3TizxXNZIK3Rk5WE9thBgUYqmtwdOx5Km3ffvXhyphenhyphenkmHRkpMH9qPyZm8eW7AxK77hnzjIUs2uoYQ/s320/IMG_9025.jpg" width="320" /></a></span></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Etualalla <i>Scarlet</i>, taustalla <i>Half Tall</i></span></span></td></tr>
</tbody></table>
Armeija marssii vatsallaan, sanotaan. Antiikin Rooman armeija marssi aikoinaan kaalin voimalla, ja tuo kaali oli nimenomaan lehtikaalia (<i>Brassica</i> <i>oleracea </i>var. <i>sabellica</i>). Epäilemättä Gallian ja Hispanian legioonalaiset saivat ravinnostaan riittävästi ainakin rautaa, kalsiumia ja C-vitamiinia. Ja proteiinia, jota lehtikaalissa sanotaan olevan vihreistä kasviksista eniten, vain hieman vähemmän kuin herneessä. Kasvimaan kasveista vain nokkonen lyö terveellisyydessä lehtikaalin laudalta. <br /><br />Tuore lehtikaalia antaa salaattiin makua ja voimaa. Lehdistä voi paahtaa uunissa sipsejä - kunhan katsoo, etteivät ne paahdu sekuntiakaan liian kauaa. Saksalaisia klassikkoja ovat lehtikaali savumakkaran kanssa sekä lehtikaalikeitto, johon laitetaan reilusti makkaraa. Irlantilaiset syövät halloweenin aikaan lehtikaali-perunasosetta.<br /><br />Säilöminen käy laatuun kuivaamalla, mutta kuivattavat lehdet eivät saisi olla pakkasen panemia. Itse käytän kuivattua lehtikaalia kastikkeisiin, keittoihin ja sämpylätaikinaan, mutta maltilla, jottei sen maku hallitse liiaksi.<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqn39cnV0yuNSnUV9x-MaqgpUlJ_zVVm2i2KJVHZ24cA3LOnwSjseztNA3qAZ0jXFLKn5fS274UVlxLaQZOvk0mHL-llI3gkcb-MfCK7LzXKBgngHzv82DWOfPntOmH-GNRUTUWoVMetg/s1600/IMG_4643.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqn39cnV0yuNSnUV9x-MaqgpUlJ_zVVm2i2KJVHZ24cA3LOnwSjseztNA3qAZ0jXFLKn5fS274UVlxLaQZOvk0mHL-llI3gkcb-MfCK7LzXKBgngHzv82DWOfPntOmH-GNRUTUWoVMetg/s320/IMG_4643.jpg" width="240" /></a></span></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">Lehtikaali ei pakkasta säikähdä</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Lehtikaali kestää jopa viidentoista asteen pakkasta. Jäisiä lehtiä voi käydä napsimassa salaattiin tai keittoon vielä tammikuussa, elleivät jänikset tai peurat ole pistelleet niitä poskeensa ennen sitä.<br /><br />Lehtikaali on kaaleista helppohoitoisin. Tuholaiset eivät piinaa sitä yhtä pahasti kuin monia muita kaalikasveja. Varsin koristeellisena kasvina se sopii vaikka kukkapenkin taustaksi. Täysin vihreiden lajikkeiden lisäksi on olemassa esimerkiksi violetteja lajikkeita.<br /><br />Omassa vihannesmaassa olen kasvattanut neljää eri lajiketta. <i>Half Tall</i> on maukas ja kookas lehtikaali, joka kasvaa jopa metrin korkuiseksi ja melkein yhtä leveäksi. <i>Red Russian</i> on matalampi ja sileälehtinen eikä mielestäni yhtä hyvä kuin edellinen. Sen lehtiruodit ovat kauniin violetit. <i>Scarlet </i>on kokonaan violetti ja "puolikorkeaa" hentoisempi. <i>Dwarf Green Curled</i> on vihreä, röyhelölehtinen, matala ja maukas.<br /><br />Lisää lehtikaalikokemuksia <a href="http://sylvi.fi/2013/03/monipuoliseen-keittiopuutarhaan-osa-2-lehtikaali/">tästä</a> blogista. <br />
<span style="font-family: inherit;"></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-size: small;">
</span></span>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-551573097295676502013-10-09T10:39:00.001+03:002013-10-09T10:42:34.910+03:00JättikurpitsaaJättikurpitsoiden ennätyspainot ovat tuplaantuneet viidentoista vuoden välein. Maailman kurpitsaennätys ylsi 80-luvun alussa hädin tuskin 200 kiloon.
Vuonna 1996 ylittyi 450 kiloa. Viime vuonna meni rikki taas yksi
amerikkalaisten haamuraja, 2000 paunaa eli 900 kiloa. Tänä vuonna Euroopassa on kasvatettu ensimmäinen
yli 1000-kiloinen kurpitsa. Pienen halkeaman takia se ei kuitenkaan
pääse Guinnessin ennätyskirjaan. <br />
<br />
Suomalaiset eivät jää kauas maailmanennätyksestä. Kesällä 2012 kuopiolaiskurpitsa paisui peräti 716-kiloiseksi.<br />
<br />
Tärkein
tekijä yhä uusien kurpitsaennätysten synnyssä on kontrolloitu pölytys,
jolla varmistetaan jättiperimän siirtyminen. Olennaista ovat myös juuri
oikeanlaiset olosuhteet.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjcrX9W3qMwkiwZV8uuo86dXgbiqwJzYvoNFSBQknGYxYxwtWv2Mh_dPU3jnvhA3h9vVXJ__Yq-Cm2VuRsJlK3o9DQOrMO44bL5ZAoPOJlbo7nfO3GaNkHRZN2h-p7x1FMI51B2WOD3yk/s1600/IMG_8954.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjjcrX9W3qMwkiwZV8uuo86dXgbiqwJzYvoNFSBQknGYxYxwtWv2Mh_dPU3jnvhA3h9vVXJ__Yq-Cm2VuRsJlK3o9DQOrMO44bL5ZAoPOJlbo7nfO3GaNkHRZN2h-p7x1FMI51B2WOD3yk/s400/IMG_8954.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Botanian 140-kiloinen kurpitsa olisi sijoittunut</span></td></tr>
<tr align="center"><td valign="top"><span style="font-size: small;">jättikurpitsoiden SM-kisassa yhdeksänneksi</span></td></tr>
</tbody></table>
Joensuun kasvitieteellisessa puutarhassa, <a href="http://www.botania.fi/" target="_blank">Botaniassa</a>, kylvettiin ruukkuihin sittiäisen kokoiset jättikurpitsansiemenet vähän ennen vappua. Suomen Jättikasvisyhdistykseltä saatuihin siemenpusseihin oli merkitty ”isä- ja äitikurpitsoiden” painot. Suurin vanhemmista painoi yli tuhat paunaa. <br />
<br />
Toukokuun puolivälissä kaksi taimea istutettiin Botanian pihalle harson alle. Kesäkuussa harso otettiin pois. Pölytyksen hoitivat hyönteiset, joten ei voida olla varmoja, ovatko Botanian kurpitsoiden siemenissä jättigeenit tallella. Todennäköisesti kuitenkin ovat, sillä jätit kukkivat muita kurpitsoita aiemmin. <br />
<br />
Botanian kurpitsantaimet kasvavat aurinkoisella noin kolmenkymmenen neliön tontilla. Maahan on lisätty kananlantaa noin kilon neliölle. Kastelua kasvit tarvitsivat alkukesällä sekä heinä-elokuun kuivan jakson aikaan. <br />
<br />
Jättikurpitsan kasvatus ei eroa olennaisesti tavallisen kurpitsan kasvatuksesta. Kaikkea tarvitaan vain enemmän: lämpöä, ravinteita, vettä, tilaa. Kate ja kohopenkki soveltuvat jättiläisille, sillä niiden ansiosta maa pysyy kosteana ja lämpöisenä, ja viljelemään päästään hieman aiemmin kuin tasamaalla.<br />
<br />
Jättikurpitsalle on syytä varata vähintään kymmenen neliön kasvuala. Lannoitteeksi sopii esimerkiksi peräkärryllinen hevosenlantaa, kerrotaan <a href="http://www.jattikasvisyhdistys.fi/page3.php" target="_blank">Jättikasvisyhdistyksen</a> nettisivuilla. Kasvukautta voi pidentää alku- ja loppupäästä harsoilla tai kasvihuoneella. <br />
<br />
Vettä kurpitsa voi hörppiä pari sataa litraa viikossa. Sivuversojen multaaminen tehostaa kasvin veden ja ravinteiden saantia. <br />
<br />
Jättikurpitsoiden jalostuskriteereihin ei kuulu maku, mutta jättikurpitsat ovat syötäviä siinä missä muutkin kurpitsat. Niistä voi tehdä esimerkiksi hilloja, pikkelsiä, raastetta sämpylä- ja kakkutaikinoihin, soseuttaa keittopohjia.<br />
<br />
<i>(lyhennelmä jutustani joka ilmestyi Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 27.9.2013, tässä <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/j%C3%A4ttikurpitsa-paisuu-jo-mopoauton-kokoiseksi-1.47726" target="_blank">puffi</a> ja kuva Botanialta)</i>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-38959721641944674392013-09-30T12:44:00.002+03:002013-09-30T13:18:03.577+03:00Kesäkurpitsasato numeroinaViimeiset kesäkurpitsat korjattiin pois 28.9. ja suuri kesäkurpitsakesä on muutettavissa numeroiksi.<br />
<br />
Taimia oli kaikkiaan 26, lajikkeita 8. Takapihasta kurpitsanlehtien peitossa oli 30-40 neliötä. Siemenet kylvettiin 10. toukokuuta ja taimet istutettiin maahan kesäkuun 6. ja 12. päivän aikana. <br />
<br />
Yhteensä satoa kertyi 152,1 kg, joten taimikohtainen sato oli keskimäärin 5,85 kg. Satoisin taimi tuotti 15,3 kg ja suurin kesäkurpitsa painoi 4,4 kg. Molemmat ennätykset menevät pyöreälle <i>Tondo</i>-lajikkeelle.<br />
<br />
Kaverilta saatu "yllätyssiemen" tuotti melkein valkeita, hoikan päärynämäisiä kurpitsoita, joiden pinta oli hieman muhkurainen. Nimesin sen risteymäksi <i>Zuboda x Patisson</i>. Kaksi taimea tuotti satoa 10,0 kg. Keskimääräinen kurpitsa painoi 0,63 g, satokausi alkoi 22.7. Suurimmat yllätyskurpitsat olivat 1,4 kg (molemmat kuvassa).<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5uFR1b4MSVtdI1ZsYqjDy94823e66hah0yy_r7X2pETESqOKZP1FdCZtT0Lhj7fIQA4K0XTS1NRdVamFGERNUu0hz0j2ig2tstHUT5sgfQBumyDCa1PRfw5djthVOBr4TTtIDyHmshtc/s1600/IMG_8362.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5uFR1b4MSVtdI1ZsYqjDy94823e66hah0yy_r7X2pETESqOKZP1FdCZtT0Lhj7fIQA4K0XTS1NRdVamFGERNUu0hz0j2ig2tstHUT5sgfQBumyDCa1PRfw5djthVOBr4TTtIDyHmshtc/s320/IMG_8362.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Satoa 13.8: Tondo, Spaghetti, "yllätys", Striato ja Drakosha</td></tr>
</tbody></table>
<i>Long White Bush 2</i> -lajikkeen taimia oli kolme. Niiden sato taimea kohti oli 5,9 kg, tuottoisin antoi 6,6 kg. Keskimääräinen kurpitsa painoi 1,36 kg, suurin 2,2 kg. Satokausi alkoi 24.7.<br />
<br />
<i>Tondo Chiaro di Nizza</i> -lajiketta oli niin ikään kolme taimea. Keskimääräinen sato taimea kohti oli huikeat 13,9 kg. Keskimääräinen <i>Tondo</i> painoi 1,67 kg, suurin peräti 4,4 kg (kuvassa). Eniten, 15,3 kg, tuotti taimi, jonka istutin viime syksynä tekemääni <a href="http://kasvimaakaupungissa.blogspot.fi/search/label/kierr%C3%A4tys" target="_blank">kohopenkkiin</a>. Satokausi alkoi varhain, jo 16.7.<br />
<br />
Ufonmallinen <i>Patisson</i> kasvatti kolmeen taimeen kurpitsaa yhteensä 10,0 kg. Jokainen taimi antoi suunnilleen 3,3 kg ja keskimääräinen kiekko painoi 0,56 kg. Satokausi alkoi 4.8. mutta lähti todenteolla käyntiin vasta elokuun loppupuolella.<br />
<br />
Venäläinen <i>Drakosha</i> on muistuttaa kaupassa myytäviä pitkulaisia, tummanvihreitä kesäkurpitsoita. Neljä taimea tuotti yhteensä 26,7 kg eli keskimäärin 6,68 kg/taimi. Yksi taimi katkesi jo heinäkuun puolivälissä eikä ehtinyt tuottaa satoa kuin kaksi kiloa. Satoisin pensas antoi 9,5 kg ja keskimääräinen <i>Drakosha</i> painoi 0,92 kg. Suurimman mitat oli 2,1 kg (kuvassa 2 kg painoinen) ja 44 cm. Satokausi alkoi 22.7.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikOpZ4KDoNFCNTL5RCfUiyZmXkej-T62evTkKrXtF9glJ6V70horLE7P7txToLLTt1TjWD86K_FQOkANUxdSwyXD0uE2N0jkpZfFAmZIE_2JiabdfuAEbCi-GsrOdCRGT9s7fSO_wHnkA/s1600/IMG_8996.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikOpZ4KDoNFCNTL5RCfUiyZmXkej-T62evTkKrXtF9glJ6V70horLE7P7txToLLTt1TjWD86K_FQOkANUxdSwyXD0uE2N0jkpZfFAmZIE_2JiabdfuAEbCi-GsrOdCRGT9s7fSO_wHnkA/s320/IMG_8996.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kaunismuotoinen Patisson</td></tr>
</tbody></table>
Viidestä <i>Spaghetti</i> -kurpitsasta kolme oli miltei täysin varjossa. Siitä huolimatta ne tuottivat 3 kg jokainen. Aurinkoisen paikan kaksi taimea tuottivat 5,2 kg kumpikin, joten yhteensä <i>Spaghetti</i>-satoa tuli 19,4 kg. Keskimäärin ne painoivat 0,92 kg ja satokausi pyörähti käyntiin 20.7.<br />
<br />
Neljä rönsyilevää <i>Rondini</i> -taimea antoivat satoa yhteensä 8,0 kg. Keskimääräinen
pikkupallo painoi 0,33 kg, satokausi alkoi 24.7.<br />
<br />
Raidallista <i>Zucchini Striato d'Italia</i> -lajiketta oli kaksi taimea, joista kertyi satoa 18,7 kg. Suurin kurpitsa painoi 2,55 kg (ylhäällä kuvassa keskellä). Keskimääräinen <i>Striato</i> painoi 0,85 kg, satokausi alkoi jo 15.7.<br />
<br />
Viikkokohtainen satohuippu oli 1.-7.8., jolloin korjattiin vähän yli 40 kg kurpitsaa. Lisäinfoa lajikkeista <a href="http://kasvimaakaupungissa.blogspot.fi/2013/04/kurpitsaa-kesalle-2013.html" target="_blank">täällä</a>.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-23872642461632112542013-09-19T14:10:00.000+03:002013-09-19T14:10:00.409+03:00Punajuurikas vahvistaa verta<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; height: 357px; margin-left: 1em; text-align: right; width: 252px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZrWWfzlMfVOGMO5FVp6zhQ5YIuQeDsIIl_oTbpAC5tatX_2L9EG7FLcZsPQlLVrlsV2q8HG11TVprno-v4k8l9nrNj4QCtRHq_oLPr030COiVApQuMGTEmkMkuwhKD5CpKGooKMAty3M/s1600/IMG_7744.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZrWWfzlMfVOGMO5FVp6zhQ5YIuQeDsIIl_oTbpAC5tatX_2L9EG7FLcZsPQlLVrlsV2q8HG11TVprno-v4k8l9nrNj4QCtRHq_oLPr030COiVApQuMGTEmkMkuwhKD5CpKGooKMAty3M/s320/IMG_7744.jpg" width="240" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;">Punajuuri ja mangoldi ovat samaa kasvilajia</span></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></td></tr>
</tbody></table>
<span style="font-family: inherit;">Punajuurikas, entiseltä nimeltään punajuuri <i>(Beta vulgaris</i> subsp. <i>vulgaris</i> var. <i>conditiva</i>), on mangoldin ja sokerijuurikkaan ohella yksi juurikkaan muodoista. Punajuuri on helppohoitoinen ja satoisa kasvi, joka taipuu moneen. </span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Ensimmäisenä punajuuri tuo mieleen etikkapunajuuret ja
joulupöydän rosollin, sitten ala-asteen herkun lindströminpihvit ja punajuuri-aurajuustovuoan, jota en olekaan aikoihin syönyt.
Myös karamelleissa,
jogurtissa ja jäätelössä käytetään punajuurta, tai oikeammin siitä erotettua punajuuriväriä
E162.</span>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Meidän arkiruoka on punajuuripihvit, jotka tehdään keitetyistä punajuuriviipaleista, leivitetään
kananmunalla, korppujaholla, suolalla ja timjamilla ja paistetaan uunissa. Ja kyllä maistuu, sillä "joka keitetyn paistaa, se makean maistaa".</span> </div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Punajuuren juurta, kantaa ja kuorta ei kannata poistaa, ettei
arvokkaat vitamiinit ja antioksidantit liukene keitinveteen. Näiden
lisäksi punajuuressa on runsaasti monia kivennäisaineita. Punajuuren
sisältämä folaatti edistää punasolujen uusiutumista ja hillitsee
verisuonten ahtautumista. </span></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8dsJGip_DtvO3I0TAMvaHxDQzRk6dwvfyC5NYNaRB8r7HR5fRMSe0KeTvOdhtwpzqRyEFjHQmxxGYCsKOT1IHEvNlTLEltlk2zd17wfLO8eX5a8zOVBokC85yJSK-MUXGrR5rucVXh0c/s1600/IMG_7745.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8dsJGip_DtvO3I0TAMvaHxDQzRk6dwvfyC5NYNaRB8r7HR5fRMSe0KeTvOdhtwpzqRyEFjHQmxxGYCsKOT1IHEvNlTLEltlk2zd17wfLO8eX5a8zOVBokC85yJSK-MUXGrR5rucVXh0c/s320/IMG_7745.jpg" width="320" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;">Punajuurenlehtikääryleet, kattilassa kiehuvat ruotimangoldit</span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Takavuosina
punajuuret olivat punaisia, mutta nykyisin voi valita
punaisista, keltaisista, vaaleista tai raidallisista
punajuurikkaista. Keskiajan punajuurikkaat olivat keltaisia tai vaaleita, punainen muoto jalostettiin 1600-luvulla.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Punajuuri
ei ole pelkkä juurikasvi. Nuoria lehtiä voi käyttää pieniä
määriä salaattiin sellaisenaan, vanhempia kiehautettuna pinaatin
tapaan.</span></div>
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-91540961589510548502013-09-17T15:04:00.000+03:002013-09-17T20:13:30.328+03:00Uuden maailman papuja<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJVfOSTyj_L_SgAG2aFRe-WSfbX6sIgnSrExQzcRcSxUOLM-9CpW6Na5kYXaqQPmuAhpEJ44D_AzaWarhDBtVpzxvx6lEVyi069996KuaO07Z1Ck9-s3aLYEXF58uEwLagvombt1HtOkw/s1600/IMG_8875.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJVfOSTyj_L_SgAG2aFRe-WSfbX6sIgnSrExQzcRcSxUOLM-9CpW6Na5kYXaqQPmuAhpEJ44D_AzaWarhDBtVpzxvx6lEVyi069996KuaO07Z1Ck9-s3aLYEXF58uEwLagvombt1HtOkw/s200/IMG_8875.jpg" width="150" /></a></span></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><i>Berner Landfrau</i></span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Tarhapapu
tuotiin 1500-luvulla uudelta mantereelta Eurooppaan. Aluksi ne olivat
köynnöstäviä, nykyisen salkopavun </span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">(<i>Phaseolus vulgaris</i> var. <i>vulgaris</i>) </span>kaltaisia. Pensaspapu </span><span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">(var. <i>nanus</i>) </span>kehitettiin vasta myöhemmin. Suomessa
tarhapapua on ennen viime vuosikymmeniä kasvatettu vähänlaisesti. Vanhan kansan kielessä pavut ovat olleet joko härkäpapuja tai
herneitä.</span><br />
</div>
<span style="font-family: inherit;"></span>
<span style="font-family: inherit;">
</span><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1zZ_qu2CrH14Ndj01V1TkdWtvD3Lpa_vLnxOTi_Vq9l55VupGzlUjlwccqSeIy3E8WkFdPO0rFwg9bmgykOTLih8OF4dsxWhAQT0R286rIzM-aftKhYnIdUbMbNTBhFmVL7gJ-c9B5Qk/s1600/IMG_8876.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1zZ_qu2CrH14Ndj01V1TkdWtvD3Lpa_vLnxOTi_Vq9l55VupGzlUjlwccqSeIy3E8WkFdPO0rFwg9bmgykOTLih8OF4dsxWhAQT0R286rIzM-aftKhYnIdUbMbNTBhFmVL7gJ-c9B5Qk/s200/IMG_8876.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Promotor</i></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Tarhapapu
tarvitsee lämpöä. Avomaalle ne kannattaa kylvää vasta kesäkuun
puolella, kun maa on lämmennyt 12-14-asteiseksi. Kylmässä ja
kosteassa pavut mädäntyvät. Papumaata voi lämmittää
levittämällä sille harson muutamaksi päiväksi ennen kylvöä. Etenkin salkopapua tulee sitä enempi, mitä
kuumempi kesä on, sillä sen satokausi kestää elokuulta
ensipakkasiin.</span></div>
<br />
<div style="text-align: right;">
</div>
<span style="font-family: inherit;">Tänä kesänä salkopapu ehti tuottaa kivasti - noin 2,5 kiloa paristakymmenestä taimesta - satoa myös Joensuun korkeudella. Lajikkeita kasvoi kolme: violetti <i>Blauhilde</i>, kirjava <i>Berner Landfrau</i> ja vihreä <i>Promotor</i>. Näistä ensinmainittu tuotti parhaiten kuluneena kesänä, mutta sateisena kesänä 2012 Berniläinen maalaisemäntä oli tuottoisin.</span><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGz6hrnEdJn0vg7w7AhoHmZIlkPNBnJyUaHu_ZhC1a8KwbuG76TOhfUTu0R0OIE_T2XRJBo7sWvku_W_AmZQ9MMKkWoPaB3B_nJ9AE3ff68s5kn13_prVGsHMoqg51954K5C8x0Nx7yb0/s1600/IMG_9000.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGz6hrnEdJn0vg7w7AhoHmZIlkPNBnJyUaHu_ZhC1a8KwbuG76TOhfUTu0R0OIE_T2XRJBo7sWvku_W_AmZQ9MMKkWoPaB3B_nJ9AE3ff68s5kn13_prVGsHMoqg51954K5C8x0Nx7yb0/s400/IMG_9000.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Blauhildeä</i> papumajan kattona</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<span style="font-family: inherit;"></span>
<span style="font-family: inherit;"></span><span style="font-family: inherit;">Pensaspapuja kasvoi viittä lajiketta, joista vihreät <i>Vaia</i> ja <i>Primel</i> sekä violetti <i>Purple Teepee</i> tuottivat parhaiten. Kaksi ensimmäistä ovat melko matalia ja ne alkoivat tuottaa satoa</span> jo elokuun alkupäivinä. Jälkimmäinen on puoli metriä korkea ja siihen kehittyi ensimmäiset palot elokuun puolivälissä.<br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"></span>
Palstan kaksi kuuden metrin riviä ovat tuottaneet tähän mennessä 3,5 kiloa pensaspapua. Viimeinen sadonkorjuukierros on vielä tekemättä, sillä pensaat ovat toistaiseksi säästyneet hallalta.<br />
<br />
Tarhapavut keitetään aina ennen käyttöä. Sitten niitä voi syödä sellaisenaan tai käyttää keittoihin, kastikkeisiin ja salaatteihin. Pakastus on paras säilöntämenetelmä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-83372591297734041622013-08-30T16:24:00.001+03:002013-08-30T16:24:46.435+03:00VälipalapeliKuinka lapset saisi totutettua uusiin makuihin? <a href="http://www.martat.fi/piirit/pohjois-karjala/" target="_blank">Martoilla</a> on vastaus: pelaamalla peliä, jota kutsun nimellä "välipalapeli".<br />
<br />
Pelin idea on tämä: Otetaan suuri pyöreä tarjotin, jolle pilkotaan erilaisia kasviksia sektoreittain. Marttojen haistelu-maistelu -aamupäivässä <a href="http://www.pelastakaalapset.fi/joensuunperheentalo/etusivu/" target="_blank">Joensuun Perheentalolla</a> viime tiistaina tarjottimella oli kyssäkaalta, salaattifenkolia, tomaattia, parsakaalta, omenaa, porkkanaa, retiisiä, karpaloita, palsternakkaa, munakoisoa, lehtikaalta ja paprikaa.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDItq1L0JOyNZvC4xTbzVoNOxUyiC4Q0zR7WNjzXxS6Y3wDmdzbY9YCqVN7cBz6Sna9TE_1YAOiU_kflLfGuthm0fP9d6wQC-LvLAZTMG1Vt-vvNFHO8G2uANBbyBkdWTDhaSVthLCzmk/s1600/IMG_8862.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDItq1L0JOyNZvC4xTbzVoNOxUyiC4Q0zR7WNjzXxS6Y3wDmdzbY9YCqVN7cBz6Sna9TE_1YAOiU_kflLfGuthm0fP9d6wQC-LvLAZTMG1Vt-vvNFHO8G2uANBbyBkdWTDhaSVthLCzmk/s400/IMG_8862.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Välipalapelin pelilauta, pelinappuloina retiisihiiret</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Jokaiselle pelaajalle otetaan nappula. Marttojen pelissä nappuloina toimivat retiiseistä tehdyt hiiret. Sektoreiden kohdalle tarjottimen ulkopuolelle voi halutessaan laittaa pyöreät paperinpalat, jotka toimivat pelin ruutuina.<br />
<br />
Sitten heitetään noppaa ja lähdetään kiertämään tarjotinta. Siitä sektorista maistetaan, jonka kohdalle nappula pysähtyy.<br />
<br />
Kotona kokeilin peliä heti. Kasvisvalikoima oli hieman edellistä pienempi. Uutena makuna oli selleri. Peli koukutti sekä omat että ystäväperheen lapset niin, että taas tänään sitä pelattiin välipalan aikaan. Nyt mukana oli papua, hernettä, mansikkaa, kesäkurpitsaa, fenkolia, omenaa sun muuta - ja kuivattua herkkutattia. Kaikki meni. <br />
<br />
Kehittelin peliin pari sääntöä: Jos pelaaja tulee ruutuun, jossa on toisen pelaajan nappula, ruutuun tulija saa possuttaa ruudussa ollutta ja määrätä tämän syömään jostakin sektorista. Se pelaaja, joka syö sektorin viimeisen palan, voittaa ja saa syödä tarjottimen keskelle laitetun palkinnon.<br />
<br />
Peliä voi pelata myös esimerkiksi niin, että kaikki maistavat jokaisen heiton jälkeen siitä sektorista, johon pelaaja sillä kerralla tulee. Tarjottimen keskelle voi laittaa maustetun kermaviilipurkin, jossa kasviksia saa dipata joko aina tai tietyissä tilanteissa. Tai peliä voi pelata ihan millä säännöillä vain - kaikissa tapauksissahan lapset kuitenkin napostelevat terveellisiä kasviksia ja tottuvat uusiin makuihin.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-15800784161815205622013-08-06T09:41:00.002+03:002013-08-14T17:51:54.926+03:00Avoimet puutarhatSunnuntaina 4.8. olivat puutarhat auki. Joensuussa pihoja oli kolme, muualla Pohjois-Karjalassa neljä lisää. Yhteensä Puutarhaliiton tapahtumaan osallistui noin 450 pihaa.<br />
<br />
Omalla hyötykasvipihallani kävi vieraskirjan mukaan 142 ihmistä. Paljon innostuneita ja hyväntuulisia ihmisiä, ja paljon kiinnostavia, mutta valitettavan lyhyitä keskusteluja. Kiitokset! Ja suuret kiitokset myös ihanille sukulaisille Suomen toiselle laidalle: ilman teidän apuanne ei kahvituksesta olisi tullut mitään.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwfpcXFne9Zb96v4xQ67Ml1AUB2vRi00xX5ujPeBASewkkRE3zZG1YzYAsgJ8dlLN5Hd2CiQqq6gvtirG3WEpWhrAbwtcgGGi8ul4PPOah7EIPJvgtB2iIT1O9RG3j6PE5FBqRgyWeLVI/s1600/IMG_4352.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwfpcXFne9Zb96v4xQ67Ml1AUB2vRi00xX5ujPeBASewkkRE3zZG1YzYAsgJ8dlLN5Hd2CiQqq6gvtirG3WEpWhrAbwtcgGGi8ul4PPOah7EIPJvgtB2iIT1O9RG3j6PE5FBqRgyWeLVI/s320/IMG_4352.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maissin latvat, taustalla männikkö </td></tr>
</tbody></table>
Yleisin kysymys koski maissia: Mikä tämä kasvi on? Voiko se olla maissi? Monilla lienee sellainen mielikuva, että maissin tai tarkemmin sokerimaissin <i>(Zea mays var. saccharata)</i> tähkä kehittyy kasvin latvaan. Mutta latvassa heiluukin hede ja tähkät muodostuvat lehtihankoihin.<br />
<br />
Viime kesänä maissi ei ehtinyt valmiiksi, mutta toissa syksynä vietimme maissijuhlia syyskuun alkupuolella. Tänä vuonna toiveet ovat korkealla. Ehkä taas päästään jyystämään keitettyä, voilla siveltyä supermakeaa tähkää...<br />
<br />
Miehenkorkuinen maissi on leveine lehtineen komea kasvi. Vaikka sato ei ennättäisi valmistua, siitä saa silmäniloa. <br />
<br />
Toisiksi yleisin kysymys koski <a href="http://kasvimaakaupungissa.blogspot.fi/2013/03/iisoppi-teeyrtti.html" target="_blank">iisoppia</a> <i>(Hyssopus officinalis)</i>, jonka syvänsiniset kukat ottavat pihaantulijan vastaan. Miten oikein käytät tätä? Teenä mintun kanssa ja salaatissa sellaisenaan. Pidän sen robustista mausta ja tuoksusta.<br />
<br />
Myös lehtikaaleista <i>(Brassica oleracea var. sabellica)</i> ja niiden käytöstä keskusteltiin. Salaatissa lehtikaali menee oikein hyvin, mutta lämpimissä ruuissa en ole saanut sitä toimimaan. Ehkä olen laittanut sitä liikaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Paljon keskustelua herättivät tietysti kesäkurpitsat <i>(Cucurbita pepo)</i>, jotka hallitsevat pihaa. Kesäkurpitsan taimia on parikymmentä, lajikkeita kahdeksan. Edellisen viikon sato - kolmekymmentä kiloa - oli korjattu salaatteihin, kakkuihin ja vieraiden kotiinvietäväksi. <a href="http://kasvimaakaupungissa.blogspot.fi/2013/07/kesakurpitsa-suklaakakku.html" target="_blank">Suklaakakku</a> sai paljon kiitosta osakseen.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPuq-uatkXNEZcgL9nVchsIiWMuT4tdLWBdHZmXzVBeUcZuzuRs8jZylh8ZLgDSKyARVgcJZgkuM9UmXk1yfreBYg7t8UCVsIJ3dmssvY0j7CGRwPgG2GPtZn0v2eSBBBRfweGfXBOsJs/s1600/IMG_8151.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPuq-uatkXNEZcgL9nVchsIiWMuT4tdLWBdHZmXzVBeUcZuzuRs8jZylh8ZLgDSKyARVgcJZgkuM9UmXk1yfreBYg7t8UCVsIJ3dmssvY0j7CGRwPgG2GPtZn0v2eSBBBRfweGfXBOsJs/s320/IMG_8151.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kesäkurpitsaa tarjolla, pyöreä Tondo on yli kolmikiloinen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Moni kyseli, kuinka monta vuotta ja montako tuntia olen tehnyt töitä puutarhan eteen. Suurin työ on puutarhan perustamisessa: esimerkiksi kohopenkki pärjää monta vuotta omillaan sen jälkeen, kun sen on rakentanut. Eniten aikaa olen käyttänyt kasvimaan suunnitteluun. Puutarhakirjojen, siemenluetteloiden ja ruutupaperin kanssa istuin keinutuolissa talven pimeimpien kuukausien illat. Nyt on meneillään kolmas kesä. Noin 50 neliötä nurmikkoa on väistynyt hyötykasvien tieltä.<br />
<br />
Näyttäisi siltä, että tavallisin puutarhaharrastaja on keski-ikäinen nainen. Piha kytkeytyy kotiin, joka edelleen on enemmän naisen kuin miehen aluetta. Paljon miehiäkin kävi pihalla, mutta miltei kaikki puolison kanssa.<br />
<br />
Näyttäisi myös siltä, että hyötykasviharrastus on nouseva trendi. Ihmiset haluavat tietää, mitä syövät ja mistä ruoka tulee. Myös globaalin ruokaturvan kriisiytyminen ja taloudellinen epävarmuus saattavat motivoida hyötykasvitarhuria.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-77116187344658600742013-07-26T07:29:00.000+03:002013-07-26T07:29:59.690+03:00Sydänkesän salaatitKeskikesä on salaattien juhlaa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhZYyfUJ9UIH0O5yIkQBQ1_vX0BdMCOv3l3YXK6lrzHP1Ii1HLr2QaKpipPL9FZI_IowdfpdtzAe9fxRgEdb0THXhZJeZ8pcpe2W13kw6XY4KazTE5flHYoIS-g8krLqB2uvLucKHsNDI/s1600/IMG_7787.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhZYyfUJ9UIH0O5yIkQBQ1_vX0BdMCOv3l3YXK6lrzHP1Ii1HLr2QaKpipPL9FZI_IowdfpdtzAe9fxRgEdb0THXhZJeZ8pcpe2W13kw6XY4KazTE5flHYoIS-g8krLqB2uvLucKHsNDI/s400/IMG_7787.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Salaatin koristeena krassin kukkia ja kehäkukan terälehtiä</td></tr>
</tbody></table>
Meillä salaattia on syöty kesäkuun puolivälistä. Salaattin tulevat kasvilajit hieman vaihtuvat kesän edetessä.<br />
<br />
Heinäkuun lopun salaatin rungon muodostavat kesäkurpitsa, lehtikaali ja salaatti, tänä vuonna yleensä sidesalaatti. Satoisia ja maultaan mietoja salaattikasveja ovat itämaiset komatsuna sekä namenia, jota saatiin etenkin alkukesällä. Makuja voi lisäillä mieltymyksen mukaan.<br />
<br />
Rukolassa on hieman enemmän makua kuin sidesalaatissa. Villirukolassa rukolan maku on noin neljä kertaa vahvempana.<br />
<br />
Fenkolin miellyttävän anismainen maku ja tillimäinen rakenne erottuu salaatissa. Samoin korianteri ja perilla, jotka äkkinäisen suussa maistuvat kenties eksoottisilta, erottuvat pieninäkin määrinä.<br />
<br />
Varsiselleriä voi silputa salaattiin melko huolettomasti, mutta tätä paljon vahvemman yrttisellerin kanssa saa olla tarkkana. Yrttiselleriä käytän mieluummin lämpimissä ruuissa. Ruohosipuli häviää helposti muiden makujen alle, mutta kiinansipuli nousee helpommin esille.<br />
<br />
Iisopin lehdet antavat salaattiin metsäisen aromin. Pidän niiden alkuvoimaisen karkeasta mausta, joka nousee esille, vaikka olisi riipinyt salaattiin vain yhden oksan. Iisopin kukat voi ripotella pinnalle salaattia koristamaan.<br />
<br />
Sitruunamelissan sitruunainen tuoksu piristää. Viinisuolaheinän happoisa maku täydentää makukirjoa.<br />
<br />
Japaninsinappi ja sareptansinappi ovat sellaisenaan varsin tulisia, mutta salaatissa pieninä määrinä niitä ei yleensä edes huomaa. Tulisia ovat myös krassin lehdet. Kukat käyvät koristeeksi.<br />
<br />
Maustekasveista mäkimeirami, timjami, persilja ja basilika käyvät hyvin salaattiin. Kirveliä voi käyttää mielin määrin. Maustemeirami assosioituu mielestäni liiaksi lämpimiin ruokiin.<br />
<br />
Paketti sidotaan kokoon kastikkeella. Lapsille salaatti on käynyt parhaiten kaupaksi, kun sitä on taiteltu tortillan sisään. Tätä konseptia on tarjolla <a href="http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/?id=565" target="_blank">Avoimissa puutarhoissa</a> neljäs elokuuta. Tervetuloa!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-37467159164985775662013-07-17T22:35:00.000+03:002013-07-24T15:30:45.259+03:00Kesäkurpitsa-suklaakakkuKesäkurpitsan kasvattajalle voi tulla loppukesästä positiivinen ongelma: mitä tehdä kurpitsoille, joita putkahtelee pensaisiin yhtenään? <br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOiBv8sdVOQz7b8CdUVHvB2byzyM6RonOfY-SDkBYl0sX1K-8RopKq1GYMlUTmHg7MhQBq3VWeJR9LVH7O9WSex_Lc7b_S9wgg3ecaVHyy0Z5G81C7TW63apCErPzJUuJGmsKzt6nPHy0/s1600/IMG_7720.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOiBv8sdVOQz7b8CdUVHvB2byzyM6RonOfY-SDkBYl0sX1K-8RopKq1GYMlUTmHg7MhQBq3VWeJR9LVH7O9WSex_Lc7b_S9wgg3ecaVHyy0Z5G81C7TW63apCErPzJUuJGmsKzt6nPHy0/s320/IMG_7720.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Venäläinen Drakusha on peruskesäkurpitsa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kurpitsan voi esimerkiksi raastaa aivan mainioon kesäkurpitsa-suklaakakkuun, jonka ohje on <a href="http://www.frantsilankehakukka.fi/product/110/frantsilan-yrttitilan-kasviskeittokirja">Frantsilan yrttitilan kasviskeittokirjasta</a>. Tätä tarjoillaan pihallamme <a href="http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/?id=565">Avoimissa puutarhoissa</a> neljäs elokuuta, tervetuloa maistamaan.<br />
<br />
<i>6 dl vehnäjauhoja</i><br />
<i>1 1/2 dl kaakaota</i><br />
<i>4 dl sokeria</i><br />
<i>2 dl kasviöljyä</i><br />
<i>5 dl raastettua kesäkurpitsaa (yksi puolen kilon kesäkurpitsa)</i><br />
<i>2 dl rouhittua hasselpähkinää</i><br />
<i>2 1/2 tl ruokasoodaa</i><br />
<i>1 1/2 tl suolaa</i><br />
<i>1 tl leivinjauhetta</i><br />
<i>2 tl vaniljasokeria</i><br />
<i>2 dl maitoa tai piimää</i><br />
<i>2 rkl soijajauhoa</i><br />
<br />
<i>Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Sekoita kaikki aineet yleiskoneessa, ensin 30 sekuntia hitaasti, sitten 3 minuuttia nopeasti. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista kypsäksi 180-asteisessa uunissa 40-45 minuuttia.</i><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOuiEq4U_MZ2YSDYbfxRb54DVkN7P8aMcxk2R1IOKcLXdDIIE7qFWSGkGLQmc6wYVVh_d5W1kEPbtKRjCwu9_2VIk87hgs0Ozf_BmFZPbcHFnh3W7lnRtUFRWhzIlLHkrsTP8dvumcVP4/s1600/IMG_7724.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOuiEq4U_MZ2YSDYbfxRb54DVkN7P8aMcxk2R1IOKcLXdDIIE7qFWSGkGLQmc6wYVVh_d5W1kEPbtKRjCwu9_2VIk87hgs0Ozf_BmFZPbcHFnh3W7lnRtUFRWhzIlLHkrsTP8dvumcVP4/s320/IMG_7724.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Zucchini Striato d'Italia on venäläistä miedompi</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Korvasin yleiskoneen kauramoottorilla, hasselpähkinän auringonkukansiemenillä, soijajauhon yhdellä kananmunalla, ja annoin olla uunissa reilusti toista tuntia. Kesäkurpitsaa ei tietenkään maistanut kaakaon alta, vaikka käytin kakkuun <i>Drakushaa</i>, joka on maultaan melko vahva.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-14469015065687363162013-07-09T23:46:00.001+03:002013-07-11T11:10:44.694+03:00Kasvua palstalla<a href="http://kasvimaakaupungissa.blogspot.fi/2013/05/kevaan-ekat-kylvot.html" target="_blank">Palstalle</a> tuli lopulta viisi lohkoa, jotka ovat noin kahdeksan metriä pitkiä ja 1,2 leveitä. Ensimmäiseen tuli härkäpapua, toiseen sipulia, palsternakkaa, lanttua ja porkkanaa. Nämä kylvin heti vapun jälkeen. Kolmanteen lohkoon kylvin kuun puolivälissä punajuurta, kyssäkaalta, mangoldia ja kynteliä. Neljänteen lohkoon istutin toukokuun lopulla lehti-, kurttu- ja parsakaalta, purjoa ja ruotiselleriä. Lohkon päätyyn kylvin kesäkuussa naurista, viidenteen pistin perunaa ja punajuurta. Pohjoispäätyihin laitoin hernettä ja maa-artisokkaa, eteläpäätyyn keräsalaatteja.<br />
<br />
Kasvun seuraaminen on aina yhtä hämmästyttävää. Kuukaudessa tapahtuu valtavasti, minkä voi huomata lohkolta IV otetusta kuvaparista.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbawvVycwlMykkGa7z6X6BlN0oR_M4D0uHV_V9PhmJfh6JiAOBl9njlUIWIb4k34Yh095fYtgpJUAYuinpWrZc3T2RHBqGxawAWs3G8sRhWhC-tmNp0jwa9yz1FnFUVT24hzI2ulNL5iM/s1600/PalstaLohkoIV.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbawvVycwlMykkGa7z6X6BlN0oR_M4D0uHV_V9PhmJfh6JiAOBl9njlUIWIb4k34Yh095fYtgpJUAYuinpWrZc3T2RHBqGxawAWs3G8sRhWhC-tmNp0jwa9yz1FnFUVT24hzI2ulNL5iM/s320/PalstaLohkoIV.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lohko IV 7.6.2013</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYOxh8x1O5Vd6WKIp01EGhXfaSMoHrMmri37ChdpyZ52tlavqhrb2KtEgZLAbnUr4AQxduEA_3vmvcSyUIAgp2kG3S1DaNE70KpzYueitPoFKoZZYJpxkFUykrb8A9X1o5xMCy0sh0rJo/s1600/PalstaLohkoIV.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYOxh8x1O5Vd6WKIp01EGhXfaSMoHrMmri37ChdpyZ52tlavqhrb2KtEgZLAbnUr4AQxduEA_3vmvcSyUIAgp2kG3S1DaNE70KpzYueitPoFKoZZYJpxkFUykrb8A9X1o5xMCy0sh0rJo/s320/PalstaLohkoIV.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lohko IV 4.7.2013</td></tr>
</tbody></table>
Juhannuksena vein palstalle peräkärryllisen ruohosilppua. Purjot ja kaalit ovat selvästikin pitäneet silpusta, sillä sellerit ovat miltei peittyneet niiden alle. Tuholaiset eivät ole liiemmin vaivanneet kaaleja, vaikka lohko on ollut enimmäkseen ilman harsoa. Kiitän tästä sekaviljelymenetelmää, kun en parempaakaan selitystä keksi.<br />
<br />
Heinäkuussa kitkeminen alkaa olla ohi, koska hyötykasvit ottavat tilan haltuun. Tänä kesänä taivaalta on tullut vettä riittävän paljon ja usein, joten viime aikoina suurin työ on ollut sadonkorjuussa. Myös tuholaisten touhuihin puutuin: lanttuja ja kyssäkaaleja oli syöty jonkin verran, mistä syystä sumutin lehtien alapintaan mietoa mäntysuopaliuosta.<br />
<br />
Kolmannen lohkon reunoille kylvin kesäkuussa pensaspapua. Ylhäältä otetusta kuvasta huomaa, kuinka mangoldit kasvavat. Suurimmat ovat puolimetrisiä, mikä on melko paljon, sillä kylvin mangoldit kahdenkymmenen sentin taimi- ja rivivälillä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGyp4oXwLgPm022LFOKs8bVU5I8io24fCsHpIvFr4Vbq-h6TMDyepYlre0rFULcZYfRbOFO79cvtSFKZoHqGUkbwwJMcyNPCnBtL3SpfjyWQu3R7EuHyqtEgxEMjmozqbqDMUMqQOVdEw/s1600/PalstaMangoldi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGyp4oXwLgPm022LFOKs8bVU5I8io24fCsHpIvFr4Vbq-h6TMDyepYlre0rFULcZYfRbOFO79cvtSFKZoHqGUkbwwJMcyNPCnBtL3SpfjyWQu3R7EuHyqtEgxEMjmozqbqDMUMqQOVdEw/s400/PalstaMangoldi.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lohko III 4.7.2013, keskellä ruotimangoldia, reunoilla pensaspapua.</td></tr>
</tbody></table>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-36116003942531073962013-06-10T10:39:00.000+03:002013-06-10T10:45:15.843+03:00Monivuotisia<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq8saGxeew_4N3SnZUAv0Xd4ranOVnaIct-RZW9XCbxeqhJxnxV4R66ftCY82nf-w85HII4R-yss0Yyd8gJZcReRRaRnLKR5nlhK8ZmQM7oqAPycNgPDuVCB9Qa30WSkVbD0FKlXy4JPc/s1600/IMG_7048.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq8saGxeew_4N3SnZUAv0Xd4ranOVnaIct-RZW9XCbxeqhJxnxV4R66ftCY82nf-w85HII4R-yss0Yyd8gJZcReRRaRnLKR5nlhK8ZmQM7oqAPycNgPDuVCB9Qa30WSkVbD0FKlXy4JPc/s200/IMG_7048.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small;">Sitruunamelissa käy</span></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
<tr><td style="text-align: center;" valign="top"><span style="font-size: x-small;"><span style="font-size: small;">salaattiin ja teeksi</span></span></td><td valign="top"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Näillä leveyksillä ja pituuksilla (<span title="Leveyspiiri">62° N</span>, <span title="Pituuspiiri">30° E) timjami ja kiinanlaikkuköynnös "Annikki" näyttävät selviytyneen talvesta, salvia ja maustemeirami ei. Ehkä olisi pitänyt suojata havuilla.</span><br />
<br />
<span title="Pituuspiiri">Monivuotisten lohkossa rellestävät talven jälkeen mäkimeirami eli oregano, venäläinen rakuuna, ruoho- ja kiinansipuli, sitruunamelissa, iisoppi ja kangasajuruohona myyty kasvi, joka lienee pikemminkin nurmiajuruoho.</span><span title="Pituuspiiri"> Pihan perällä mintut ja saksankirveli taistelevat </span><span title="Pituuspiiri"><span title="Pituuspiiri">elintilasta </span></span><span title="Pituuspiiri">nokkosten kanssa</span><span title="Pituuspiiri">.</span><br />
<br />
<span title="Pituuspiiri"></span>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGDuYR-6B4aYlcWz4fiJmraKXh6bi8QJsAwXXB7iWpK8SEiXueJWN17BsowXsgBd4D205eeOn84atpcUKSmXXPetP0gkIm0eBTOYvvxwQCeP0CKNFKSCaXhx5NJ90CnBy_c8f3CGnCkMQ/s1600/IMG_7050.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGDuYR-6B4aYlcWz4fiJmraKXh6bi8QJsAwXXB7iWpK8SEiXueJWN17BsowXsgBd4D205eeOn84atpcUKSmXXPetP0gkIm0eBTOYvvxwQCeP0CKNFKSCaXhx5NJ90CnBy_c8f3CGnCkMQ/s320/IMG_7050.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viinisuolaheinä, takana mäkimeirami</td></tr>
</tbody></table>
<span title="Pituuspiiri">Iloinen yllätys oli punahierakka eli viinisuolaheinä: muistelin sen olevan yksivuotinen, mutta näyttikin olevan monivuotinen. Siitä saa keväiseen salaattiin oksaalihappopiristeen.</span><br />
<span title="Pituuspiiri"></span><br />
<span title="Pituuspiiri"></span>
<span title="Pituuspiiri">Siementämällä talven yli on selvinnyt isohietasinappi eli villirucola, maustekirveli ja salaattikasvi nimeltä namenia. Myös herne voi näköjään talvehtia hangen alla, ellei kaikkia palkoja muista syksyllä kerätä.</span><br />
<span title="Pituuspiiri"></span><br />
<span title="Pituuspiiri"></span>
<span title="Pituuspiiri">Kohopenkin päädystä nousi kymmeniä maa-artisokan versoja, vaikka pengoin marraskuussa mielestäni kaiken ylös.</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-4696045106530909722013-05-17T23:46:00.000+03:002013-05-18T09:55:17.238+03:00Kasvilava<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcLB78wh7veFTnp220yD3YbZQDEuuSfK-mCJWqydGBYaAB359HZvs_5oKcWV1gehAgSqCXq9vSPPRFFo_IlgbUEQiHETLO9C0paX_GhiXu7RsRMFvhCilQvZltZx6HJyHzxjIxVawAYJ0/s1600/13_5laatikko2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcLB78wh7veFTnp220yD3YbZQDEuuSfK-mCJWqydGBYaAB359HZvs_5oKcWV1gehAgSqCXq9vSPPRFFo_IlgbUEQiHETLO9C0paX_GhiXu7RsRMFvhCilQvZltZx6HJyHzxjIxVawAYJ0/s400/13_5laatikko2.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuen avulla kansi pysyy auki</td></tr>
</tbody></table>
Toukokuun seitsemästoista. Aurinko paistaa, lämpöä 23. Tarhurin on oltava valppaana: kesä on vasta edessä, vaikka toisin haluaisi uskoa. Vielä saattaa halla hiipiä pihamaalle.<br />
<br />
Siirsin osan taimista viikko sitten ulkosalle lavaan. Lava loiventaa sisä- ja ulkotilojen eroa, sillä se suojaa taimia tuulelta ja auringon uv-valolta.<br />
<br />
Tein lavan seinät naapurikadun purkutyömaalta saaduista laudoista. Kantena toimii kaksi roskalavalta dyykattua ikkunaa. Pinta-alaa on pari neliötä.<br />
<br />
Minun <a href="http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Hyotykasvit/kasvilavan-paluu-keittiotarhaan-66973" target="_blank">lava</a> on niin sanottu kylmälava. Lämpölavan lämmönlähteenä toimii osittain palanut komposti tai hevosenlanta.<br />
<br />
Viileiksi öiksi kannet laitetaan kiinni. Hallan uhatessa koko hässäkän voi peittää harsolla tai matoilla. Päivällä lämpötila ikkunoiden alla nousee helposti yli kolmenkymmenen, joten kannet on syytä avata. Onneksi minulla on puoleenpäivään asti aikaa huolehtia tuuletuksesta. Vasta noihin aikoihin aurinko alkaa paistaa talon kulmaukseen sijoitettuun lavaan.<br />
<br />
Varsisellerit, purjot ja kaalit ovat vankistuneet selvästi. Chileissä ja samettikukissa näkyy jo nuppuja. Pian on aika istuttaa taimet maahan. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-11488042499781919902013-05-08T21:22:00.001+03:002013-05-08T21:26:47.251+03:00Kevään ekat kylvötViikonlopun (3.-5.5.) hartiapankkeilu tuotti palstalle 70 neliötä syvämuokattua maata. Kylvin kaksi kahdeksan metriä pitkää ja 1,2 m leveää pohjois-etelä-suuntaista lohkoa.<br />
<br />
Reunimmaisen lohkon pohjoispäätyyn istutin maa-artisokan mukuloita, joita maata muokatessa löytyi. Ilmeisesti myyrät - palsta-alue on myyrien ja jänisten paratiisi - olivat vohkineet niitä naapuripalstalta ja jemmanneet talvivarastoonsa. Korkeaksi kasvavina maa-artisokat antavat tuulensuojaa.<br />
<br />
Seuraavaksi laitoin kuuteen riviin härkäpapua vajaan kymmenen sentin välein. Härkäpapu on ikivanha viljelykasvi ja sen voi, toisin kuin pensas-, ruusu- ja salkopavun, kylvää kylmäänkin maahan. Lajikkeeltaan tämä papu on <i>Ukko</i> tai siitä jalostettu <a href="http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Hyotykasvit/Esiaitien-kasvitarhasta-harkapapu-51057" target="_blank"><i>Kontu</i></a>. Ostin sitä toissa syksynä osuuskauppa <a href="http://www.omamaa.fi/" target="_blank">Oma Maasta</a>. Papu on melkein pyöreä, pieni ja ruskea. <br />
<br />
<i>Ukon</i> eteläpuolelle laitoin viiteen riviin samalla taimivälillä toista härkäpapua, Maatiainen ry:ltä ostettua <i>Kaulion valkea</i>a. Tämä papu on litteä ja edellistä isompi, ei kuitenkaan <i>Hangdownin </i>kokoluokkaa. Sekä <i>Ukko</i> että <i>Kaulion valkea</i> kasvavat noin metriseksi. Tuen ne penkkiä kiertävilllä naruilla.<br />
<br />
Lohkon eteläpäätyyn kylvin muutaman kerä- ja jäävuorisalaatin.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0jkrsg-2bgMKU2rzF9l2uh95bzKamwtZ6zQs4z1AACIdIG9lFwi0PrnQ4iEAMI-3V8-GIoUWrNwFNHAKnkIxIeNNlWTq_33N4O1Esk0wRM1cmnYw4w1JvyXFCelRR9YBumEvuciqLptw/s1600/8_5Palsta3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0jkrsg-2bgMKU2rzF9l2uh95bzKamwtZ6zQs4z1AACIdIG9lFwi0PrnQ4iEAMI-3V8-GIoUWrNwFNHAKnkIxIeNNlWTq_33N4O1Esk0wRM1cmnYw4w1JvyXFCelRR9YBumEvuciqLptw/s320/8_5Palsta3.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sipuli ja palsternakka vuororiveissä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toiseen lohkoon kylvin porkkanaa ruutuviljelymenetelmällä: sekä taimi- että riviväli on 7,5 senttiä. Oikeat paikat sai helposti muotilla, jonka olin tehnyt varta vasten tätä tarkoitusta varten. Toinen lajike oli Hyötykasviyhdistyksen <i>Berlicum</i>, toisesta Hyötykasviyhdistyksen lajikkeesta en ole ihan varma. Kolmen metrin pätkältä on odotettavissa 640 porkkanaa.<br />
<br />
Porkkanoiden viereen tuli lanttua <i>Östgöta</i>, sekin Hyötykasviyhdistykseltä, ja ruutuviljelymenetelmällä 15 sentin välein. Peitin porkkanan ja lantun harsolla niin huolellisesti kuin taisin.<br />
<br />
Lantun jälkeen istutin marketin salottisipulia parinkymmenen sentin välein ja lohkon päätyyn laitoin Hyötykasviyhdistyksen <i>White Gem</i> -palsternakkaa ja marketin keltasipulia taimivälillä 15 cm.<br />
<br />
Ympäröin viljelyalueen parin laudan korkuisella reunuksella. Eipähän seiso vesi niin helposti. Ja ehkä reunus myös hidastaa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo" target="_blank">lehtokotiloita</a>, joita alueella ilmeisesti viime kesänä oli ensimmäistä kertaa. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-2402929238908814012013-04-24T22:27:00.001+03:002013-04-24T22:27:42.551+03:00Kurpitsaa kesälle 2013<br />
Näitä lajikkeita ajattelin kokeilla ensi kesänä:<br />
<br />
<i>Drakusha</i>, Maatiainen ry:n kautta tilattu venäläinen kesäkurpitsa, jossa tasapaksut hedelmät ovat tummanvihreät. Aikainen: siemenpussin selosteen mukaan satoa saadaan 40-43 päivää taimettumisesta. Täysikasvuiset kurpitsat säilyvät vuoden, väittää siemenpussi.<br />
<br />
<a href="http://www.siemenkauppa.com/kurpitsat/39-kesakurpitsa-long-white-bush-.html" target="_blank"><i>Long White Bush 2</i></a> tekee vaaleita, pitkänomaisia, soikeita hedelmiä.<br />
<br />
<i>Zucchini Striato d'Italia</i> on vaaleajuovainen kesäkurpitsa. Siemenpussi on Saksasta.<br />
<br />
<i>Patisson</i> on kermanvalkoinen kiekkokurpitsa, jonka sanotaan tekevän satoa vasta 95 vrk kylvöstä. Siemenet Hyötykasviyhdistykseltä.<br />
<br />
<a href="http://www.lebensmittellexikon.de/r0000180.php" target="_blank"><i>Rondini</i></a> köynnöstää - edelliset ovat pensastavia - ja tekee tummanvihreitä, pieniä ja pyöreitä hedelmiä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_W3TjqS4rdO3Li14Qk2GQ_1N_aR7PCK52IGwPyWB6Mz17Tpalv8LP-WMhATcyI5fLjjOF9oDrUzP2OaORcsTeT0NBY4A5uYFWJdYd09LAicVumfqTSwSD2oEF3kFj8CqjnK0Ynid1Scg/s1600/Picture+330.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_W3TjqS4rdO3Li14Qk2GQ_1N_aR7PCK52IGwPyWB6Mz17Tpalv8LP-WMhATcyI5fLjjOF9oDrUzP2OaORcsTeT0NBY4A5uYFWJdYd09LAicVumfqTSwSD2oEF3kFj8CqjnK0Ynid1Scg/s320/Picture+330.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Spaghetti" osoittautui mainioksi lajikkeeksi</td></tr>
</tbody></table>
Talvikurpitsa <a href="http://biogartenversand.de/product_info.php?products_id=1032" target="_blank"><i>Ungarischer Blauer</i></a> kasvattaa 5-10 kiloisen vaaleanharmaakuorisen hedelmän, jonka sisus on hohtavan oranssi. <br />
<br />
Myskikurpitsa <a href="http://www.hawthornfarm.ca/squash_winter.html" target="_blank"><i>Futsu Black</i></a> vaatii lämpimän paikan. Sen hedelmä on 1-2 kiloa painava ja ensin tummanvihreä, mutta muuttuu kypsyessään beigenväriseksi ja lopulta harmahtavaksi. Hyötykasviyhdistykseltä tämä ja kaksi edellistä.<br />
<br />
Näitä jo kokeiltuja lajikkeita aion laittaa kasvamaan ensi kesänä:<br />
<br />
<i>Spaghetti</i> tulee köynnöstämään ja tekemään hedelmää tänäkin kesänä. Kesällä 2012 ensimmäinen tuleentunut hedelmä korjattiin 98 vrk kylvöstä. Tässä kurpitsassa yhdistyvät kesäkurpitsan mieto maku talvikurpitsan hyvään säilyvyyteen.<br />
<br />
Pyöreä <i>Tondo Chiaro di Nizza</i> kasvaa luettelon mukaan 1,5-2,5 kilon painoiseksi. Sateisen kesän 2012 Tondot painoivat alle puolitoista kiloa ja sadonkorjuuseen päästiin vasta 80 vrk kylvöstä, vaikka luettelo lupailee satoa jo 60 vrk kylvöstä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVIOR77U5EWbBuVU-Sul5B88UsI1XW1-EyKxqOQnus5uGV1bF3weAsQu8sseSPopM42sKWp_BL8qQRHYvW4Hez_QE9NroIhfelC80bmIopQHw2M-jk9WcWGLjNrViKd_t8JQWuMNBvYcA/s1600/Sweet1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVIOR77U5EWbBuVU-Sul5B88UsI1XW1-EyKxqOQnus5uGV1bF3weAsQu8sseSPopM42sKWp_BL8qQRHYvW4Hez_QE9NroIhfelC80bmIopQHw2M-jk9WcWGLjNrViKd_t8JQWuMNBvYcA/s200/Sweet1.jpg" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">"Sweet Mama"</td></tr>
</tbody></table>
Tummanvihreä talvikurpitsa <i>Sweet Mama</i> kasvaa siemenluettelon mukaan 2,5 kg painavaksi. Ihan niin painavia eivät "makeat äidit" olleet kesällä 2012.<br />
<br />
Ajattelin kokeilla kurpitsoiden pölyttämistä itse, jotta saisin siemeniä tuleville kasvukausille. Pari taimea aion laittaa kutakin lajiketta eli jokseenkin parikymmentä taimea. Jos jokainen taimi tuottaa viisi kiloa, minkä ne viime kesänä tuottivat, niin kurpitsaa tullaan korjaamaan sata kiloa. Kannattaa poiketa elokuussa - ties vaikka saisi lähtiessä kurpitsan kainaloon...<br />
<br />
Kurpitsa vaatii tilaa ainakin neliömetrin. Köynnöstävät lajikkeet voi tilaa säästääkseen usuttaa kiipeämään vaikka seinälle, mutta maapintaa nekin tarvitsevat. Vähintään parikymmentä neliötä pihasta tulee siis olemaan kurpitsalla.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-62977505370791621582013-04-22T21:53:00.002+03:002013-04-22T22:03:20.305+03:00Kesän 2012 kurpitsalajikkeetPian on aika kylvää kurpitsat! Kurpitsat kasvavat nopeasti ja antavat reippaasti satoa, mikä hivelee tarhurin itsetuntoa ja saa hänet tuntemaan itsensä taitavaksi.<br />
<br />
Kesällä 2012 pihallamme kasvoi seitsemää lajiketta, yhteensä 14 kurpitsapensasta. Kesäkurpitsalajikkeita oli viisi: pyöreä <i>Tondo Chiaro di Nizza</i>, vihreä pitkänmallinen peruslajike <i>Zuboda</i>, tumma pitkänmallinen lajike (lähinnä kai <i>Black Beauty</i>), keltainen kiekkokurpitsa <i>Sunburst</i> sekä köynnöstävä <i>Spaghetti</i>. Talvikurpitsoita oli kahta lajiketta, japanilaista kabocha -tyyppistä <i>Sweet Mama</i>a ja yksi omista siemenistä kasvatettu taimi, molemmat köynnöstäviä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4cdDwAI2CUm6qTVAba_1B5JikGv9Lb1y6sN44RIV0ACCjFz0Z2f_k8UxJGqll3fMLld7RgRJDrJiTFh9oempvdJo-hTFU-KKP0Bge6iWy6CkWeSH1QsGfWUsn4tfPWRjTtk3UFq_Ys6M/s1600/Picture+403.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4cdDwAI2CUm6qTVAba_1B5JikGv9Lb1y6sN44RIV0ACCjFz0Z2f_k8UxJGqll3fMLld7RgRJDrJiTFh9oempvdJo-hTFU-KKP0Bge6iWy6CkWeSH1QsGfWUsn4tfPWRjTtk3UFq_Ys6M/s320/Picture+403.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr align="center"><td valign="top"><span style="font-size: small;">Kurpitsasatoa syyskuun lopulta 2012:</span></td></tr>
<tr align="center"><td class="tr-caption"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">'Sweet Mama' (ylh.), 'Spaghetti' (alh.vas.),</span></span></td></tr>
<tr align="center"><td valign="top"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">'Tondo Chiaro di Nizza' (kesk. oik.),</span></span></td></tr>
<tr><td style="text-align: center;" valign="top"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">'Zuboda' (alh. oik.), 'Sunburst' (alh. kesk.)</span></span></td><td valign="top"><br /></td></tr>
<tr><td style="text-align: center;" valign="top"><span style="font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">ja oma talvikurpitsa (vas. kesk.)</span></span></td><td valign="top"><br /></td></tr>
</tbody></table>
<i>Tondo</i> <i>Chiaro di Nizza</i> on maultaan mieto, hyvää salaatissa tuoreenakin. Taimista satoisin antoi yhdeksän kiloa kurpitsaa, vaikka kesä 2012 ei ollut mitenkään lämmin. <br />
<br />
<i>Zuboda</i> oli nopeakasvuisin ja hieman edellistä vahvemman makuinen. Musta kurpitsa oli maultaan aavistuksen karvas. Tiheästi kasvava <i>Sunburst</i> ei ennättänyt tehdä hedelmää juuri minkään vertaa. Kaikki kolme ovat pensastavia lajikkeita.<br />
<br />
<i>Spaghetti</i> oli mainio: hyvin mietona sitä voi käyttää tuoreena, ja jos haluaa antaa sen tuleentua, se säilyy huoneenlämmössä ainakin puoli vuotta. Kypsäksi paistettuna sen sisus muistuttaa spagettia. Satomäärät taimea kohti nousivat parhaimmillaan miltei yhdeksään kiloon.<br />
<br />
Tummat parikiloiset <i>Sweet Mama</i>t toivat mieleen hunajamelonin ja lantun. Sitä syötiin tuoreena ja uunijuuresten tapaan paistettuna. Hieno kurpitsa, makeahko, rakenteeltaan pehmeä ja suussasulava.<br />
<br />
Elokuussa kurpitsanviljelijä miettii, että mitäköhän kaikille kesäkurpitsoille oikein tekisi. Me annoimme niitä kavereille ja teimme salaattia joka päivä. Osan kurpitsoista jätimme ikkunanlaudalle - italialaiset säilyttävät niitä kuulemma sängyn alla. Kypsät kesäkurpitsat säilyvät huoneenlämmössä kuukausia, venäläisen siemenpussin mukaan jopa "seuraavaan sesonkiin", ja talvikurpitsat puoli vuotta tai vuodenkin. Viimeinen <i>Spaghetti</i> syötiin tammikuussa.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-91272886864781842612013-04-17T16:36:00.002+03:002013-04-22T22:01:54.860+03:00Kaupunkiviljelyä<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXsAO7R_-44MfT0UKpfsB_9NAbwtXgi8Wbm2q2p7z7L3FSC2dVYX1uAUCWMUHO5JvHxYS9xWnTb3at0Jgx_O5MLy1iLO67bMi3P6zeLzx-uSOLBZ3AtmIJX_OnIcYfranALprFG1dHJtw/s1600/Kirjasto.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXsAO7R_-44MfT0UKpfsB_9NAbwtXgi8Wbm2q2p7z7L3FSC2dVYX1uAUCWMUHO5JvHxYS9xWnTb3at0Jgx_O5MLy1iLO67bMi3P6zeLzx-uSOLBZ3AtmIJX_OnIcYfranALprFG1dHJtw/s320/Kirjasto.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Joensuun kaupunginkirjastolla viljellään betonilaatikoissa</td></tr>
</tbody></table>
Posti toi ProAgrian kustantaman uudenuutukaisen satasivuisen kirjan <i>Kaupunkiviljely</i>. Kirjassa on perustiedot maan kunnostamisesta, kasvien valinnasta ja kasvattamisesta. Nämä on toki käyty läpi lukemattomissa hyötypuutarhaoppaissa. Uutta kirjassa on se, että siinä hahmotellaan Suomessa harrastettavaa kaupunkiviljelyä.<br />
<br />
Maailmalla kaupunkiviljely on megatrendi: 15-20 % maailman ruuasta viljellään kaupungeissa. Suomessa kaupunkiviljely on virinnyt toden teolla vasta viime vuosina.<br />
<br />
Siirtolapuutarhat ja puutarhapalstat <i>Kaupunkiviljely</i> ohittaa nopeasti, eikä ihme, sillä niistä on olemassa jo kirjallisuutta. Niiden sijaan kirjassa esitellään joitakin kaupunkiviljelyprojekteja, joista suurin osa on pääkaupungissa. <a href="http://kaupunkiviljely.fi/projektit/kalasatama/" target="_blank">Kalasataman</a> säkkiviljelmä lienee monille tuttu. Sen taustalla on ympäristöjärjestö <a href="http://www.dodo.org/" target="_blank">Dodo ry</a>.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; height: 357px; margin-left: 1em; text-align: right; width: 247px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH9LKE08hmyuAaJ5ZECHf_LrlLLaTXo9ZDbB5eBEYuysWio71VxfCh7_w8nkCmlyD-yb1FUEQ0FVHQTk4DHQYEDub0Jd_VKmNNaRIyV952mk8MjWwtITXa7JjuaNT0ANTAjsRDV7eNTpw/s1600/Ruusupavut.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjH9LKE08hmyuAaJ5ZECHf_LrlLLaTXo9ZDbB5eBEYuysWio71VxfCh7_w8nkCmlyD-yb1FUEQ0FVHQTk4DHQYEDub0Jd_VKmNNaRIyV952mk8MjWwtITXa7JjuaNT0ANTAjsRDV7eNTpw/s320/Ruusupavut.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruusupapu kukki kirjaston takana syyskuussa</td></tr>
</tbody></table>
Pienimuotoista viljelyä voi harrastaa parvekkeella tai vaikka kerrostalon pihalla, jos saa luvan taloyhtiöltä. Myös sissiviljelmiä voi perustaa (tunnustan istuttaneeni viime kesänä mäkimeiramia Joensuun kaupungin maille).<br />
<br />
Yhteisöviljelmän voi perustaa esimerkiksi kampukselle, kuten on tehty <a href="http://kaupunkiviljely.fi/tampereen-kolmas-kampusviljelykesa-lahenee-loppuaan/" target="_blank">Tampereella</a>, Turussa ja <a href="http://www.uljas.net/kampukselta-pian-makimeiramia-ja-ruohosipulia/" target="_blank">Joensuussa</a>. Tai vaikka kirjaston takapihalle: Joensuun kaupunginkirjaston takana sijaitsee yhdeksän neliön yhteisöviljelmä, jota hoidetaan vapaaehtoisvoimin ja jonka sato on vapaasti kaupunkilaisten nautittavana. Siellä on pidetty satutuntia ja sadonkorjuujuhlaa. Lapset tekivät kasveille nimikyltit, ja vanhoista CD-levyistä väkerrettiin linnunpelättimet.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-10972580327961666522013-04-04T20:48:00.000+03:002013-04-04T20:50:13.787+03:00Basilikat kasvamaan<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVrV08LNd1_1ZQ82I2a8RrFjeE4C98PhBBYkivkV-qTpnedCku2GOa_nI6UdmP_-_KUe0VgEQ1qVnccMNkF6tfm-xqjK3P_x4sjzIc8-yAu2EopZdcTwgQf1W7wh19ZhdH8wD8p7Qa0mY/s1600/Basilikat.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVrV08LNd1_1ZQ82I2a8RrFjeE4C98PhBBYkivkV-qTpnedCku2GOa_nI6UdmP_-_KUe0VgEQ1qVnccMNkF6tfm-xqjK3P_x4sjzIc8-yAu2EopZdcTwgQf1W7wh19ZhdH8wD8p7Qa0mY/s320/Basilikat.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr align="center"><td class="tr-caption"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Kesän 2012 basilikat: pienilehtinen </span></td></tr>
<tr align="center"><td valign="top"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: inherit;">"Minette",</span> punalehtinen,</span></td></tr>
<tr align="center"><td valign="top"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">sekä ns. tavallinen "Genovese"</span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Mikäpä tuoksuisi paremmalle kuin ikkunalaudan basilikapehko, jota vähän pelmuuttaa.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Huhtikuun alku on sopiva hetki kaivaa basilikansiemenet esiin ja kylvää niitä ruukkuun - mutta harvakseen, sillä basilika ei pidä koulimisesta. Latvomista sen sijaan kannattaa harrastaa, sillä näin saadaan enemmän lehtisatoa ja estetään kukinta, joka heikentää lehtien aromia.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Siemenluetteloiden basilikakirjo on
valtaisa. On anikseen, sitruunaan, kaneliin ja glögiin
vivahtavia lajikkeita, voi myös valita vihreälehtisiä,
punalehtisiä tai pienilehtisiä. Basilikoja harrastava viherpeukalo
menettää niille helposti koko käden.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Suurin osa basilikoista kuuluu lajiin <i>Ocimum basilicum</i>. Mutta esimerkiksi intialaisten pyhä basilika tulasi on oma lajinsa <i>O. sanctum</i>. Tällä pippurisen vahvalla kasvilla on vahva asema intialaisessa Ayurveda -lääkinnässä.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Omat basilikalajikkeeni on toistaiseksi laskettavissa yhden käden sormilla. Suosikkini on
aromiltaan melko voimakas, pienilehtinen Minette -lajike. Myös tavanomainen isolehtinen on hyvä, mutta ainakaan minun punalehtinen lajikkeeni ei oikein menestynyt.</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
Basilika rakastaa lämpöä. Ulos sitä ei kannata viedä ennen kesäkuuta, eikä silloinkaan, jos yöt ovat viileitä tai päivät koleita. </div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-2215978617814905752013-04-02T22:01:00.001+03:002013-04-02T22:07:18.618+03:00PalstasuunnitelmaaKasvimaan suunnittelu on melkein yhtä hauskaa kuin itse viljely. Työn alla on aarin viljelypalsta kaupungin palsta-alueelta. Alue on alava ja hallanarka, maa savista ja hitaasti lämpeävää, kastematoja (eli eloperäistä ainesta) vähän, pH liian alhainen (jotain 5,5), mutta nämä asiat on enimmäkseen korjattavissa.<br />
<br />
Tärkeintä, että on leikkikenttä, jolla saa tehdä, mitä haluaa.<br />
<br />
Lohkolle I (kuva alla) aion laittaa perunaa ja härkäpapua vuororiveissä.<br />
<br />
Lohkolla II haluan kasvattaa vaikka mitä: Alueelle a kylvän pian vapun jälkeen lanttua ja punajuurta. Alueelle b pistän toukokuun loppupuolella naurista, lehtikaalta, korianteria ja kyssäkaalta. Alueen c kylvän kesäkuun alussa, sinne tulee paria pensaspapulajiketta, lisää naurista, ruotimangoldia, kesäkynteliä ja säilöttävää punajuurta. Jokaisen alueen pohjoislaitaan kylvän hernettä tuulensuojaksi. Eteläreunaan pistän muutaman keräsalaatin kuhunkin.<br />
<br />
Lohkon III aion pistää kesannolle. Silpoydinhernettä, ruisvirnaa ja kauraa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRs37_h7HxvvlLDDtpdMJ8yw8qgTF0MC_fkDn-2-aqTMqwPGGHTjdBPj05YA-ttcEIJqUgDAaVjdAtZ8OsC7SXrW_P96LQ7JWQyhzE0zh019V3jkY9HLsquCTa01yqFfPoaEKheGqe3w0/s1600/kasvimaasuunnitelma.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgRs37_h7HxvvlLDDtpdMJ8yw8qgTF0MC_fkDn-2-aqTMqwPGGHTjdBPj05YA-ttcEIJqUgDAaVjdAtZ8OsC7SXrW_P96LQ7JWQyhzE0zh019V3jkY9HLsquCTa01yqFfPoaEKheGqe3w0/s320/kasvimaasuunnitelma.jpg" width="232" /></a>Lohkon IV kylvän samalla logiikalla kuin lohkon II eli läntinen alue vapun jälkeen, keskimmäinen toukokuun loppupuolella ja itäinen kesäkuulla. Myös tämän lohkon pohjoisreunan kylvän herneelle ja eteläreunaan pistän muutaman jäävuorisalaatin kuhunkin. Alue a peittyy palsternakasta, porkkanasta ja sipulista. Alue b on kurttukaalin ja purjon ja alueelle c tulee pensaspapuja, salaattifenkolia, ruotimangoldia ja porkkanaa.<br />
<br />
Polut (kuvassa ruskealla) nielevät sadasta neliömetristä sen verran, että viljelyalaa jää 63 neliötä. Kakkos- ja neloslohkot täytän pääsääntöisesti ruutuviljelyn periaatteilla, en siis kylvä riveihin. Lohkot aitaan ehkäpä ruskealla 50-luvun paneelilla, jota sain lähistöltä puretusta talosta.<br />
<br />
Toistaiseksi näyttää hyvältä! Tarhuri täynnä intoa ja voimaa, hyötykasvit kasvavat harson suojissa hyvää vauhtia eikä missään näy rikkaruohoja!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-43984069288789588232013-03-25T11:14:00.002+02:002013-03-25T11:26:47.326+02:00Ruutuviljelyn teoriaaMel Bartholomew, amerikkalainen insinööri, ihmetteli, miksi ihmiset kylvävät pitkiin riveihin liian paljon siemeniä. Rivien välit piti kitkeä ja liiat taimet harventaa. Kasteluvedestä suurin osa meni rikkaruohoille, joiden kanssa sitten tapeltiin. Mitä resurssien haaskausta, ajatteli Bartholomew.<br />
<br />
Havaintojensa pohjalta Bartholomew loi menetelmän nimeltä ruutuviljely. Siinä kasvimaata ajatellaan ruutuina, ei riveinä. 30cm x 30cm ruutuja on yhdessä viljely-yksikössä tai laatikossa 16, jolloin kukin laatikko on kooltaan 1,2m x 1,2m.<br />
<br />
Ruutuviljelmän suunnittelu lähtee tarpeista: <b>Kuinka paljon ja mitä kasviksia haluan ja voin syödä ja säilöä</b>? Kuinka monta keräsalaattia aion esimerkiksi syödä lyhyen sesongin aikana? Jos minulle riittää kaksi kerää viikossa, kylvän kaksi (tai neljä, joista kaksi harvennetaan) keräsalaatin siementä viikossa.<br />
<br />
Toinen periaate on: <b>ajattele kasvimaa valmiina</b>. Silloin vältytään kylvämästä tai istuttamasta liian tiheään.<br />
<br />
Ruutuviljelyn ideana on kylvää jokaiseen ruutuun siemeniä vain niin monta, kuin siihen mahtuu täysikasvuisia kasveja. Esimerkiksi keräsalaatteja yhteen ruutuun mahtuu yksi, lanttuja neljä, papuja 9 ja porkkanoita 16. Siemeniä ei mene hukkaan.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; height: 349px; text-align: center; width: 252px;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLeOAjfIaezz0ZlWT4ohqcaAti9yu3xXxMSKnr7XGsfZBV4IdBSmLJ_ZflEJ2Eit8sQydUfkJ0RUULjiUM4BwkjQ-KOj5xfC0VIEcklwRBp9KoJmjVDbG_ibp1rHmYqjE-uJDFleimGnI/s1600/AivinSuunnitelma.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLeOAjfIaezz0ZlWT4ohqcaAti9yu3xXxMSKnr7XGsfZBV4IdBSmLJ_ZflEJ2Eit8sQydUfkJ0RUULjiUM4BwkjQ-KOj5xfC0VIEcklwRBp9KoJmjVDbG_ibp1rHmYqjE-uJDFleimGnI/s320/AivinSuunnitelma.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">9 ruutua on sopiva määrä lasten kasvimaalle</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Koska rivivälejä ei ole, pinta-alaa kuluu vain viidesosa tavanomaiseen verrattuna. Satomäärät pinta-alayksikköä kohden kasvavat.<br />
<br />
Viidesosaan vähenee myös kasteluveden tarve. Harventamisen voi käytännössä unohtaa. Kitkeminen vähenee murto-osaan, sillä kasvaessaan kasvit pian tukahduttavat rikkaruohot. <br />
<br />
En ole vielä kokeillut menetelmää, mutta ensi kesänä aion kokeilla. Esittelin ruutuviljelyä myös vetämälläni puutarhakurssilla helmikuussa ja raportoin omista ja kurssilaisten kokemuksista syksyllä.<br />
<br />
Lapset innostuvat helposti tästä menetelmästä. Kuvassa oikealla 7-vuotiaan suunnitelma, jossa on porkkanaa, hernettä,
basilikaa, persiljaa, fenkolia, naurista, retiisiä, punahierakkaa ja
kehäkukkaa. Eräänä aamuna 5-vuotias kysyi ensimmäisenä: "Missä mun puutarhasuunnitelma on?" Myös aikuiset innostuvat, sillä samana yönä oli tullut viesti eräältä ystävältä: uni ei tule, kun suunnittelen ruutuviljelmää...<br />
<br />
Ruutuviljelyn englanninkielinen esittely <a href="http://www.youtube.com/watch?v=fMY3mM9CteA" target="_blank">täällä</a>. Bartholomewin klassikkoa "Ruutuviljely" kannattaa kysellä kirjastosta.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-11423191258244726192013-03-18T14:43:00.000+02:002013-03-19T09:15:12.476+02:00Jätteestä resurssiksiPermakulttuurissa [sana tulee englannista "PERMAnent agriCULTURE", pysyvä maanviljelys] pyritään luomaan järjestelmiä, jotka ovat kestäviä ja riippumattomia ulkoa tuodusta energiasta, vedestä, ravinteista ja muusta. Tavoitteena on "riippumaton puutarha", puutarha, joka on resursseiltaan mahdollisimman itseriittoinen ja jota voi hoitaa riippumastosta. <a href="http://www.visili.fi/fi/julkaisu/riippumaton-puutarha-teollisen-ruoantuotannon-romahdus-ja-permakulttuurin-perusteet" target="_blank">Samannimistä kirjaa</a> suosittelen lämpimästi. Kirjoittaja on Riikka Kaihovaara.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs7C3qkrQeSwuj0XijzHsnxpnJ5pYC69KwLg8AnVKdFVLnZWuj-96UsY-7z99KITWk_fM9KabmuSEWRv_Zx0WSh7PQO5n4xP5RESofEJAljzbIeWZIS4vBV7kHrPUlJF1Fa4lYhqY4NcI/s1600/Picture+405.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs7C3qkrQeSwuj0XijzHsnxpnJ5pYC69KwLg8AnVKdFVLnZWuj-96UsY-7z99KITWk_fM9KabmuSEWRv_Zx0WSh7PQO5n4xP5RESofEJAljzbIeWZIS4vBV7kHrPUlJF1Fa4lYhqY4NcI/s320/Picture+405.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kohopenkkiin uppoaa kuivaa lehteä</td></tr>
</tbody></table>
Permakulttuuri ei ole oppisuunta tai joukko tekniikoita. Pikemminkin kyse on ajattelutavasta, jota voisi sanoa vaikka maalaisjärjen käytöksi. Maalaisjärkeä ei ole systeemissä, jonka läpi energia, ravinteet ja vesi virtaavat. Ketjujen alkupäässä häämöttää öljyä, maakaasua ja pohjavettä, loppupäässä kaatopaikkoja, muovilauttoja ja vedenpuhdistamoita. Ei hyvä.<br />
<br />
Mutta siirrytäänpä käytäntöön.<br />
<br />
Kysyin viime syksynä ystävälliseltä naapurilta, saisinko heiltä peräkärryllisen kuivia lehtiä. Totta kai, naapuri sanoi ja toi pihaan lehdet, jotka hän olisi muuten vienyt kaatopaikalle. Kolmeen kertaan hän kuitenkin varmisti, että haluanhan nyt ihan varmasti ne lehdet.<br />
<br />
Minulle kuivat lehdet merkitsevät resurssia. Kun niitä levittää kasvimaalle, niin kohta kuhisee. Kastemadot ja muut puutarhurin hyvät haltijat viihtyvät.<br />
<br />
Lehtien lisäksi vaikkapa käytetyt teepussit, rikkinäiset posliinilautaset, sanomalehdet, tyhjät maito- ja muut purkit ja alumiinivuoat muuttuvat jätteestä resurssiksi, kun asioita tarkastelee uudesta vinkkelistä.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLiC1h0jc8CYxoYmjtQ71Gn438pBO7jGutC-5PCcnoxjzEb3laPuHL5tmneoiwhpcjroWFW_Kya4YDlMxspya8iB-rjmqUSJvHh5un46n_yrlFwBWLSlACYJEgv8zrHsy0W423cdi1FYo/s1600/taimirojut5.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLiC1h0jc8CYxoYmjtQ71Gn438pBO7jGutC-5PCcnoxjzEb3laPuHL5tmneoiwhpcjroWFW_Kya4YDlMxspya8iB-rjmqUSJvHh5un46n_yrlFwBWLSlACYJEgv8zrHsy0W423cdi1FYo/s200/taimirojut5.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Roskiksesta matskua taimikasvatukseen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Maitopurkeista saa kelpo kylvöastioita, pienille taimille purkin voi leikata vaakasuoraan, kurpitsa tarvii koko purkin (kuva oikealla). Purkin alakulma leikataan auki ja se peitetään teepussilla, jottei istutusmulta valu aukosta ulos. Saviruukussa posliininpalat ajavat teepussien asian. Alumiinivuoat suoristan litteiksi levyiksi ja laitan ikkunalle taimien taakse heijastamaan ikkunasta lankevaa vähäistä valoa.<br />
<br />
Sanomalehdestä voi pyöritellä ruukun, jonka voi istuttaa maahan taimen kanssa. Hyötykasviyhdistykseltä voi ostaa <a href="http://www.hyotykasviyhdistys.fi/tuote&cat=31&id=979" target="_blank">ruukkumuotin</a>, mutta onnistuu niiden väsääminen myös tavallisen <a href="http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/taimikasvatusruukku-sanomalehdesta" target="_blank">lasin tai mukin</a> avulla.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12003130202768345947noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-857577562081504750.post-14325262160168904112013-03-16T12:06:00.001+02:002013-03-16T12:06:58.003+02:00Mistä siemenet?Kevään merkki, kun marketteihin tulee myyntiin herneen ja porkkanan siemenet. Marketin valikoimissa on yleensä melko suppea lajikevalikoima yhdeltä tai kahdelta isolta tuottajalta. Joensuun laajin siemenvalikoima on ehkä <a href="http://www.joensuunkukkatalo.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=29" target="_blank">täällä</a>.<br />
<br />
Itse tilaan siemeneni pääasiassa <a href="http://www.hyotykasviyhdistys.fi/" target="_blank">Hyötykasviyhdistykseltä</a>. Heillä on edulliset hinnat ja valikoima on riittänyt tarpeisiini toistaiseksi. Myös <a href="http://www.maatiainen.fi/" target="_blank">Maatiaiselta</a> - voittoa tavoittelematon yhdistys tämäkin - olen tilannut joitakin pusseja edulliseen jäsenhintaan. Voittoa tavoittelevilla yrityksillä hinnat ovat luonnollisesti korkeammat.<br />
<br />
Pientä kasvimaata viljelevälle siemenpussit ovat usein turhan isoja. Parituhatta lanttua, tuhat naurista - suuri osa itäneistä siemenistä tulee kitketyksi. Niinpä minulta riittää parille halukkaalle esimerkiksi palsternakan siemeniä: niiden itävyys säilyy vain vuoden ja kuitenkin pussissa on kuusisataa siementä.<br />
<br />
Helmikuussa pitämälläni puutarhakurssilla teimme siementen yhteistilauksen. Pusseja jakamalla kaikki halukkaat saattoivat pienellä rahalla kokeilla monien lajien ja lajikkeiden viljelyä. Kokeilu on tärkeää aloittelevalle viljelijälle, sillä hänellä ei välttämättä ole käsitystä siitä, mitä hän voi ja haluaa puutarhassaan kasvattaa.<br />
<br />
Toinen tapa päästä käsiksi laajempaan valikoimaan on osallistua taimivaihtorinkeihin. Joensuun alueella on aloittanut taimivaihtorinki <a href="http://www.facebook.com/pages/Taimien-ja-siementen-vaihto-Joensuun-alueella/148196808674796" target="_blank">facebookissa</a> ja tietääkseni toukokuussa on <a href="http://www.metla.fi/jo/kukkola/index.htm" target="_blank">Kukkolan tilalla</a> taimenvaihtotapahtuma.<br />
<br />
Kotimaisia ja ulkomaisia siementen myyjiä on listattu esimerkiksi <a href="http://wikikko.info/wiki/Siementen_myyj%C3%A4t" target="_blank">Wikikkoon</a>. Myös paljon paljon muuta käyttökelpoista tietoa sivuille on koottu, linkki etusivulle <a href="http://wikikko.info/wiki/Etusivu" target="_blank">tässä</a>.Unknownnoreply@blogger.com0