perjantai 30. elokuuta 2013

Välipalapeli

Kuinka lapset saisi totutettua uusiin makuihin? Martoilla on vastaus: pelaamalla peliä, jota kutsun nimellä "välipalapeli".

Pelin idea on tämä: Otetaan suuri pyöreä tarjotin, jolle pilkotaan erilaisia kasviksia sektoreittain. Marttojen haistelu-maistelu -aamupäivässä Joensuun Perheentalolla viime tiistaina tarjottimella oli kyssäkaalta, salaattifenkolia, tomaattia, parsakaalta, omenaa, porkkanaa, retiisiä, karpaloita, palsternakkaa, munakoisoa, lehtikaalta ja paprikaa.
Välipalapelin pelilauta, pelinappuloina retiisihiiret

Jokaiselle pelaajalle otetaan nappula. Marttojen pelissä nappuloina toimivat retiiseistä tehdyt hiiret. Sektoreiden kohdalle tarjottimen ulkopuolelle voi halutessaan laittaa pyöreät paperinpalat, jotka toimivat pelin ruutuina.

Sitten heitetään noppaa ja lähdetään kiertämään tarjotinta. Siitä sektorista maistetaan, jonka kohdalle nappula pysähtyy.

Kotona kokeilin peliä heti. Kasvisvalikoima oli hieman edellistä pienempi. Uutena makuna oli selleri. Peli koukutti sekä omat että ystäväperheen lapset niin, että taas tänään sitä pelattiin välipalan aikaan. Nyt mukana oli papua, hernettä, mansikkaa, kesäkurpitsaa, fenkolia, omenaa sun muuta - ja kuivattua herkkutattia. Kaikki meni.

Kehittelin peliin pari sääntöä: Jos pelaaja tulee ruutuun, jossa on toisen pelaajan nappula, ruutuun tulija saa possuttaa ruudussa ollutta ja määrätä tämän syömään jostakin sektorista. Se pelaaja, joka syö sektorin viimeisen palan, voittaa ja saa syödä tarjottimen keskelle laitetun palkinnon.

Peliä voi pelata myös esimerkiksi niin, että kaikki maistavat jokaisen heiton jälkeen siitä sektorista, johon pelaaja sillä kerralla tulee. Tarjottimen keskelle voi laittaa maustetun kermaviilipurkin, jossa kasviksia saa dipata joko aina tai tietyissä tilanteissa. Tai peliä voi pelata ihan millä säännöillä vain - kaikissa tapauksissahan lapset kuitenkin napostelevat terveellisiä kasviksia ja tottuvat uusiin makuihin.

tiistai 6. elokuuta 2013

Avoimet puutarhat

Sunnuntaina 4.8. olivat puutarhat auki. Joensuussa pihoja oli kolme, muualla Pohjois-Karjalassa neljä lisää. Yhteensä Puutarhaliiton tapahtumaan osallistui noin 450 pihaa.

Omalla hyötykasvipihallani kävi vieraskirjan mukaan 142 ihmistä. Paljon innostuneita ja hyväntuulisia ihmisiä, ja paljon kiinnostavia, mutta valitettavan lyhyitä keskusteluja. Kiitokset! Ja suuret kiitokset myös ihanille sukulaisille Suomen toiselle laidalle: ilman teidän apuanne ei kahvituksesta olisi tullut mitään.

Maissin latvat, taustalla männikkö
Yleisin kysymys koski maissia: Mikä tämä kasvi on? Voiko se olla maissi? Monilla lienee sellainen mielikuva, että maissin tai tarkemmin sokerimaissin (Zea mays var. saccharata) tähkä kehittyy kasvin latvaan. Mutta latvassa heiluukin hede ja tähkät muodostuvat lehtihankoihin.

Viime kesänä maissi ei ehtinyt valmiiksi, mutta toissa syksynä vietimme maissijuhlia syyskuun alkupuolella. Tänä vuonna toiveet ovat korkealla. Ehkä taas päästään jyystämään keitettyä, voilla siveltyä supermakeaa tähkää...

Miehenkorkuinen maissi on leveine lehtineen komea kasvi. Vaikka sato ei ennättäisi valmistua, siitä saa silmäniloa.

Toisiksi yleisin kysymys koski iisoppia (Hyssopus officinalis), jonka syvänsiniset kukat ottavat pihaantulijan vastaan. Miten oikein käytät tätä? Teenä mintun kanssa ja salaatissa sellaisenaan. Pidän sen robustista mausta ja tuoksusta.

Myös lehtikaaleista (Brassica oleracea var. sabellica) ja niiden käytöstä keskusteltiin. Salaatissa lehtikaali menee oikein hyvin, mutta lämpimissä ruuissa en ole saanut sitä toimimaan. Ehkä olen laittanut sitä liikaa.

Paljon keskustelua herättivät tietysti kesäkurpitsat (Cucurbita pepo), jotka hallitsevat pihaa. Kesäkurpitsan taimia on parikymmentä, lajikkeita kahdeksan. Edellisen viikon sato - kolmekymmentä kiloa - oli korjattu salaatteihin, kakkuihin ja vieraiden kotiinvietäväksi. Suklaakakku sai paljon kiitosta osakseen.
Kesäkurpitsaa tarjolla, pyöreä Tondo on yli kolmikiloinen

Moni kyseli, kuinka monta vuotta ja montako tuntia olen tehnyt töitä puutarhan eteen. Suurin työ on puutarhan perustamisessa: esimerkiksi kohopenkki pärjää monta vuotta omillaan sen jälkeen, kun sen on rakentanut. Eniten aikaa olen käyttänyt kasvimaan suunnitteluun. Puutarhakirjojen, siemenluetteloiden ja ruutupaperin kanssa istuin keinutuolissa talven pimeimpien kuukausien illat. Nyt on meneillään kolmas kesä. Noin 50 neliötä nurmikkoa on väistynyt hyötykasvien tieltä.

Näyttäisi siltä, että tavallisin puutarhaharrastaja on keski-ikäinen nainen. Piha kytkeytyy kotiin, joka edelleen on enemmän naisen kuin miehen aluetta. Paljon miehiäkin kävi pihalla, mutta miltei kaikki puolison kanssa.

Näyttäisi myös siltä, että hyötykasviharrastus on nouseva trendi. Ihmiset haluavat tietää, mitä syövät ja mistä ruoka tulee. Myös globaalin ruokaturvan kriisiytyminen ja taloudellinen epävarmuus saattavat motivoida hyötykasvitarhuria.