Jättikurpitsaa

Jättikurpitsoiden ennätyspainot ovat tuplaantuneet viidentoista vuoden välein. Maailman kurpitsaennätys ylsi 80-luvun alussa hädin tuskin 200 kiloon. Vuonna 1996 ylittyi 450 kiloa. Viime vuonna meni rikki taas yksi amerikkalaisten haamuraja, 2000 paunaa eli 900 kiloa. Tänä vuonna Euroopassa on kasvatettu ensimmäinen yli 1000-kiloinen kurpitsa. Pienen halkeaman takia se ei kuitenkaan pääse Guinnessin ennätyskirjaan.

Suomalaiset eivät jää kauas maailmanennätyksestä. Kesällä 2012 kuopiolaiskurpitsa paisui peräti 716-kiloiseksi.

Tärkein tekijä yhä uusien kurpitsaennätysten synnyssä on kontrolloitu pölytys, jolla varmistetaan jättiperimän siirtyminen. Olennaista ovat myös juuri oikeanlaiset olosuhteet.

Botanian 140-kiloinen kurpitsa olisi sijoittunut

jättikurpitsoiden SM-kisassa yhdeksänneksi

Joensuun kasvitieteellisessa puutarhassa, Botaniassa, kylvettiin ruukkuihin sittiäisen kokoiset jättikurpitsansiemenet vähän ennen vappua. Suomen Jättikasvisyhdistykseltä saatuihin siemenpusseihin oli merkitty ”isä- ja äitikurpitsoiden” painot. Suurin vanhemmista painoi yli tuhat paunaa.

Toukokuun puolivälissä kaksi taimea istutettiin Botanian pihalle harson alle. Kesäkuussa harso otettiin pois. Pölytyksen hoitivat hyönteiset, joten ei voida olla varmoja, ovatko Botanian kurpitsoiden siemenissä jättigeenit tallella. Todennäköisesti kuitenkin ovat, sillä jätit kukkivat muita kurpitsoita aiemmin.

Botanian kurpitsantaimet kasvavat aurinkoisella noin kolmenkymmenen neliön tontilla. Maahan on lisätty kananlantaa noin kilon neliölle. Kastelua kasvit tarvitsivat alkukesällä sekä heinä-elokuun kuivan jakson aikaan.

Jättikurpitsan kasvatus ei eroa olennaisesti tavallisen kurpitsan kasvatuksesta. Kaikkea tarvitaan vain enemmän: lämpöä, ravinteita, vettä, tilaa. Kate ja kohopenkki soveltuvat jättiläisille, sillä niiden ansiosta maa pysyy kosteana ja lämpöisenä, ja viljelemään päästään hieman aiemmin kuin tasamaalla.

Jättikurpitsalle on syytä varata vähintään kymmenen neliön kasvuala. Lannoitteeksi sopii esimerkiksi peräkärryllinen hevosenlantaa, kerrotaan Jättikasvisyhdistyksen nettisivuilla. Kasvukautta voi pidentää alku- ja loppupäästä harsoilla tai kasvihuoneella.

Vettä kurpitsa voi hörppiä pari sataa litraa viikossa. Sivuversojen multaaminen tehostaa kasvin veden ja ravinteiden saantia.

Jättikurpitsoiden jalostuskriteereihin ei kuulu maku, mutta jättikurpitsat ovat syötäviä siinä missä muutkin kurpitsat. Niistä voi tehdä esimerkiksi hilloja, pikkelsiä, raastetta sämpylä- ja kakkutaikinoihin, soseuttaa keittopohjia.

(lyhennelmä jutustani joka ilmestyi Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 27.9.2013, tässä puffi ja kuva Botanialta)